Päätoimittajalta: Jos kannustaa kansalaisia raportoimaan opettajista puolueelle, sitä on vaikea ymmärtää kovin väärin

Terhi Kahila

Päätoimittajalta: Jos kannustaa kansalaisia raportoimaan opettajista puolueelle, sitä on vaikea ymmärtää kovin väärin

Perussuomalaisten nuorisojärjestö ilmoitti kuluneella viikolla keräävänsä kokemuksia Suomen koulujen opettajien puolueellisuudesta. Se pyysi sosiaalisessa mediassa viestejä ja kuvia aiheesta. Esimerkkinä viitattiin historian tuntiin, jossa natsien noususta olisi puhuttu samassa yhteydessä kuin perussuomalaisista.

Paikallisesti kiinnostavaksi asian teki se, että lappeenrantalainen kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Jani Mäkelä (ps.) otti asiaan kantaa omalla tviitillään. Mäkelä on eduskuntaryhmänsä varapuheenjohtaja.

Viestissään hän kannusti ihmisiä kertomaan puolueelle, jos törmää perussuomalaisten vastaiseen politikointiin koulussa tai muissa ei-poliittisissa yhteyksissä. Mäkelä pyysi kertomaan, kuka teki, missä teki ja miten asian voi todistaa.

– Kasaamme kaiken tiedon ylös ja viemme asiaa eteenpäin tarvittaessa Opetushallitukselle saakka, kansanedustaja kirjoitti.

Kun asiasta nousi kohu, Mäkelä poisti tviitin. Eri medioille hän perusteli poistoa sillä, että hänet kuitenkin ymmärretään tahallaan väärin.

Mäkelä vakuutti, että ei ollut suinkaan tarkoitus perustaa ilmiantorekisteriä. Myös Perussuomalaiset nuoret ilmoitti, että heidän tekemäänsä avausta on vääristelty.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho jätti kommentoimatta koko asiaa ja vetosi siihen, että nuorisojärjestö on vastuussa omista asioitaan.

On totta, että tahallisen väärinymmärtämisen kulttuuri näkyy enenevässä määrin politiikassa. Sosiaalisen median logiikka suosii räväkkää keskustelua, ja tämä pätee myös poliitikkoihin.

Historiallisestikin poliittisia ilmiantoja on harjoitettu ihan toisenlaisissa yhteiskunnissa.

Yhdysvaltojen kärjistyneiden tapahtumien yhteydessä on puhuttu ilmiöstä, jossa poliitikoilla on kaksi vastakkaista tapaa toimia. Suomessakin päättäjä voi ajatella, että somessa on asiallista räksyttää ja luoda vastakkainasetteluja somen logiikalla – ja samaan aikaan tehdä maltillista politiikkaa eduskunnassa tai kunnanvaltuustoissa.

Myös Mäkelällä on erilaisia rooleja. Lappeenrannan kaupunginvaltuustossa hänet tunnetaan asiallisena keskustelijana, mutta sosiaalisessa mediassa Mäkelä luo jatkuvasti vastakkainasetteluja. Pahansuopa väärinymmärtäminen kuuluu myös keinovalikoimaan.

Siksi onkin ironista, että opettajien puolueellisuuskohun yhteydessä juuri Mäkelä vetoaa tahalliseen väärinymmärtämiseen.

Tällainen uhriutuminen on toki perussuomalaisilta tutuksi tullut tapa viestiä. Samanlaista uhriutumista on myös koulujen valitseminen kampanjan kohteeksi: ”Katsokaan nyt, kaikki ovat meitä vastaan".

Tällä viikolla suoraselkäinen vaihtoehto olisi ollut myöntää, että mönkään meni.

Sillä mönkään meni. Puolueiden raportointikampanjat eivät yksinkertaisesti kuulu demokratiaan, eivätkä Suomeen. Historiallisestikin poliittisia ilmiantoja on harjoitettu ihan toisenlaisissa yhteiskunnissa.

Kampanja tuomittiin laajasti. Opetushallitus, opettajien etujärjestö OAJ kuin opetusministeri Jussi Saramo (vas.) ottivat kantaa opettajien työrauhan puolesta.

Suomessa on hieno, ammattimainen koululaitos, jonka uskottavuutta tällaisella toiminnalla horjutetaan. Mikäli haluaa kritisoida opetuksen laatua tai kiinnittää huomiota sen painotuksiin, siihen varmasti löytyy muita tapoja.

Perussuomalaiset on suosittu puolue, jolle povataan voittoa myös tulevissa vaaleissa. Toivottavasti jokainen valittava ymmärtää oman vastuunsa yhteiskunnan toimivuuden ylläpitämisessä.