Kolumni: Humalajuominen erottaa suomalaiset Etelä-Euroopan maista, eikä alkoholilain uudistus Suomea Eurooppaan vie

Kai Skyttä

Kolumni: Humalajuominen erottaa suomalaiset Etelä-Euroopan maista, eikä alkoholilain uudistus Suomea Eurooppaan vie

"Luonnehtisin, ettei kansa - edustajiensa kautta - ollut vielä tässä kohtaa valmis siirtymään suurta harppausta kohti eurooppalaisia sivistyneitä juomatapoja. Pieni askel kuitenkin taitaa olla tapahtunut?"

Näin tviittasi lappeenrantalainen kansanedustaja Jani Mäkelä (ps.) viime viikolla, kun eduskunta oli täysistunnossa hyväksynyt sen, että nelosoluet tulevat ruokakauppoihin. Mäkelä itse toivoi kauppojen hyllyille jopa 8,5-prosenttisia juomia.

On tavatonta, että perussuomalainen Mäkelä hakee positiivista esimerkkiä Euroopasta, mutta muutoin hänen retoriikkansa oli varsin tavanomaista.

Alkoholilakia käsitelleessä keskustelussa eurooppalaisiin juomatapoihin viittasivat eri tavoin myös esimerkiksi Olavi Ala-Nissilä (kesk.), Simon Elo (sin.) ja Harri Jaskari (kok.). Harmi vain, että alkoholilain uudistus ei Suomea Eurooppaan vie.

Eri maiden juomatavat eroavat toisistaan paitsi siinä, miten paljon alkoholia käytetään myös siinä, miten sitä käytetään. Kliseeksi muodostuneella eurooppalaisella juomakulttuurilla viitataan useimmiten Ranskan ja Italian kaltaisiin maihin, joissa viini kuuluu ruokapöytään arkenakin.

Sivistyneet viinimaat ovat kuitenkin poikkeus maailman kartalla. Yleisempää on eriasteinen kännäys.

Suomi on kärkikahinoissa tilastoissa, joissa mitataan humalahakuisen juomisen määrää. Asia selviää keväällä julkaistusta Rarha-tutkimuksesta, jossa vertailtiin Euroopan maiden juomatottumuksia.

Alkoholipolitiikkaan ja juomatapoihin erikoistunut tutkimusprofessori Pia Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) sanoo, että humalahakuinen juominen on yleistä myös muualla. Pohjois- ja Itä-Euroopassa juodaan päihtymistarkoituksessa, ja sama tilanne on esimerkiksi osassa Afrikkaa, Aasiaa, Australiaa ja Etelä- sekä Pohjois-Amerikkaa.

Juodun alkoholin kokonaiskulutus saattaa olla matalammalla tasolla kuin Suomessa, mutta perusongelma on yhteinen: Alkoholia käytetään, koska se on seurustelujuoma ja päihde, ei sen vuoksi, että se syventää pihvin makua.

Alkoholilain muutos varmistui eilen eduskunnan toisessa käsittelyssä. Kauppoihin tulee valikoima uusia tuotteita, ja esimerkiksi pienpanimotuotteiden saatavuus voi lisätä maistelukulttuuria.

Pia Mäkelän mukaan mikään ei kuitenkaan osoita, että maistelutyyppisen juomisen yleistyminen korvaisi humalajuomista. Se on vain uusi alkoholinkäyttötapa aiempien juontitapojen rinnalla.

Sen sijaan kaupoissa myytävän oluen keskimääräinen vahvuus nousee. Keskioluen sijaan jatkossa saatetaan ostaa nelosolut. Lisäksi kauppojen tarjonta laajenee, mikä lisännee myös kysyntää. Nämä seikat kasvattavat todennäköisesti alkoholin kokonaiskulutusta, mikä puolestaan lisää alkoholin aiheuttamia terveyshaittoja.

Haittojen tiedostaminen ei toki estä kannattamasta entistä vapaampaa alkoholipolitiikkaa. Muutosten perustelu eurooppalaistumisella on kuitenkin vähän epäuskottavaa.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet

Luetuimmat