Kolumni: Sota-ajan jälkeen valtio ei ole vaatinut kaikilta virallisia henkilöllisyyspapereita, pankin takia piti tehdä 160 kilometrin matka

Kai Skyttä, Kai Skyttä

Kolumni: Sota-ajan jälkeen valtio ei ole vaatinut kaikilta virallisia henkilöllisyyspapereita, pankin takia piti tehdä 160 kilometrin matka

Kokovartalokuva pahvisella henkilöllisyystodistuksella on leikattu isommasta kuvasta. Kädessä on kukkakimppu.

Asiakirja on valmistettu aikana, jolloin oli voimassa sodan takia voimaan saatettu isänmaan suojelulaki. Siihen liittyi määräys, että kotikunnan ulkopuolella liikuttaessa piti olla mukana viranomaisen myöntämä henkilöllisyystodistus.

Aikaa on kulunut yli 70 vuotta. Väliin mahtuu yksi viiden vuoden jakso 80-luvulla, jolloin voimassa oli passi. Sitä tarvittiin matkalle Tallinnaan.

Muuten on elämässä pärjätty tähän saakka kuvattomalla Kela-kortilla. Nyt piti hankkia virallinen henkilökortti.

Ensiksi valokuvaan naapurikylää kymmenen kilometrin päähän. Sitten etsimään poliisiasemaa, jossa voisi antaa sormenjäljen. Lähimmän poliisiaseman lupapalvelu oli kiinni elokuun viimeiseen viikkoon asti. Seuraavaksi lähin on auki kahtena päivänä viikossa ja ajanvarauksella. Matkaa yhteen suuntaan 61 kilometriä.

Homma hoidettu. Ei muuta kuin odottamaan ilmoitusta, että tärkeä asiakirja on saapunut Matkahuollon toimipisteeseen, lähimpään.

Siis minne?

Sellainen löytyy 20 kilometrin päästä eli tiedossa on uusi matka, ja henkilöllisyystodistus mukaan, koska muuten lähetystä ei voi luovuttaa.

Pitää tehdä valtakirja ja laittaa tuttu asialle. Sellainen, jolla on paperit kunnossa. Tässä tapauksessa ajokortti riittää. Kyytiapua on jo tässä vaiheessa saatu 160 kilometriä ja liikkeellä on oltu kolmena päivänä.

Vaivaa ei nähty suotta. Henkilökortin haltija on ylpeä paikastaan olla torjumassa rahanpesua ja kenties terrorismin rahoittamista. Kopiota tarvittiin pankkiirille, että naapurissa olevassa hoitoyksikössä ei tarvitsisi nähdä vaivaa kääntää arvo-osuustilin osavuosiraportteja kuolinpesän oikeaan osoitteeseen.

Kirjoittaja on Etelä-Saimaan uutistoimittaja.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet