Kolumni: Ei sote-uudistuksessa ole kyse ihmisestä

Helsingin yliopiston emeritusprofessori Olavi Ylikorkala totesi vastikään ”Suomen sairaanhoito onkin Euroopan kustannustehokkain” viitaten Health Consumer Powerhousen selvitykseen.

En ole asiantuntija. Olen tavallinen insinööri. Ihmettelen, miksi kansalaiset ovat kuitenkin tyytymättömiä kustannustehokkaaseen terveydenhuoltoomme. Kuka ei olisi kuullut tarinaa arvauskeskuksesta, tuntikausien odotuksesta ja tehottomasta hoitoon pääsystä?

En ole kiinnostunut yhtiöittämisestä, vaan siitä, toimiiko palvelu.

En ole kiinnostunut yhtiöittämisestä, vaan siitä, toimiiko palvelu. Se, miten hoito on järjestetty ei ole minulle ensisijaisen tärkeää — se, että saan hoidon ja vältän pahimmassa tapauksessa kuoleman, puolestaan on. Ihmisen kokemuksen ja palveluntarjoajan näkemyksen välisestä kuilusta ei kuitenkaan keskustella. Sen sijaan tärkeämpää on se, millä hallinnollisella tasolla terveydenhuoltoa järjestetään. Poliittisella jargonilla varmistetaan, että ymmärrän sote-keskustelusta yhtä paljon kuin sika satelliitista.

Työterveyslääkäri suositteli hiljattain käyntiä päivystyksessä. Päivystyksessä pääsin sairaanhoitajan juttusille vuoronumerollani alle kymmenessä minuutissa. Toinen henkilö oli kirjaamassa tiedot ylös. Minut otettiin tarkkailuun ja luonani kävi pikaisesti hoitaja ottamassa kokeita. Kävin erikoislääkärillä ja ennen pääsyäni kotiin päivystävä lääkäri kävi kertomassa minulle tilanteen ja pyysi, että tulisin aamulla takaisin.

Tuleva päivä meni samalla mallilla: aamulla päivystyksen kautta radiologille, josta osastolle ja leikkaukseen. Leikkaussalissa oli ainakin viisi henkilöä, jotka valmistelivat toimenpidettä ja kertoivat minulle etenemisestä. Viimeiset sanat, jotka muistan, olivat ”hyvää yötä, Riina”. Heräämössä henkilökunta oli huolehtivaista ja osastolla homma sujui niin mukavasti kuin sairaalassa voisi kuvitella. Ruokakin oli ihan hyvää!

En tiedä, mitä te siellä Eksotella teette, mutta helvetin hyvin hoiditte homman.

Kirjoittaja on Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkimuspalvelujohtaja.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.