Mänttäri: Raivaa ensin se vintti, joka on korvien välissä

Marleena Liikkanen

Minna Mänttäri verkkokolumnikuva 2018
Minna Mänttäri verkkokolumnikuva 2018

On heinäkuu ja lomakausi heppeimmillään. Laiturinnokat notkuvat työn raskaan raatajista, joiden sorvit ovat jääneet pyörimään tyhjää. Puhtaanvalkoiset kalenterin sivut lepattavat kuin lakanat kesätuulessa, ei ole kiire mihinkään. On vihdoinkin aikaa pysähtyä ja hengitellä rauhassa, on aikaa antaa ajatusten virrata vapaasti, on aikaa pohtia omaa elämäänsä.

Ja sekös vasta yhtä helvettiä onkin.

Tämän päivän normiarki on monelle yhtä selviytymistaistelua. On ensinnäkin suoriuduttava kunnialla palkkatyöstä, josta on tehokkuusajattelun myötä tullut tankotanssin SM-kisoihin verrattava akrobaattinen suoritus. Lapsetkin pitäisi kasvattaa ja puolisoakin huomioida, ehkä myös harrastaa jotakin pakaroita kiinteyttävää, tavata ystäviä jos heitä vielä sattuu olemaan ja tietysti raportoida tästä kaikesta sosiaalisen median kanavissa.

Elämä on valintatalo ja lopulta kaikella on hintansa: tartutko sinä tänä kesänä pulloon, juuriharjaan vai mustekynään?

Kiirettä pitää. Ja kun oravanpyörä kesälomalla pysähtyy, kuulee ihminen vihdoinkin sen kysymyksistä kipeimmän, sen jonka arjen hälinä on peittänyt alleen: elänkö sellaista elämää, jota haluankin elää?

Jos siihen uskaltaa vastata rehellisesti, saattaa se tarkoittaa vaivalloisia paperitöitä: joko irtisanoutumisilmoituksen kirjoittamista pomolle tai avioeropapereiden täyttämistä. Se on raskasta, kamalaa ja pelottavaa, siksi moni valitseekin toisin. Pakenee totuutta tuoppiin, liittyy siihen iloiseen joukkoon, joka terasseilla kautta maan tekee joka päivä aktiivisia tekoja edistääkseen sähköpostin salasanojen ja kaiken muunkin ikävän unohtamista.

Remontoi kämpän sen sijaan että tilaisi muuttoauton. Kuuraa matot ja siivoaa vintin viimeistä nurkkaa myöten, vaikka tosiasiassa uudelleenjärjestelyä kaipaisi ainoastaan omien korvien väli.

Elämä on valintatalo ja lopulta kaikella on hintansa: tartutko sinä tänä kesänä pulloon, juuriharjaan vai mustekynään?

Kirjoittaja on Etelä-Saimaan valokuvaaja.

minna.manttari@esaimaa.fi

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet

Luetuimmat