Kolumni: Kurdit pääsivät kokeilemaan haaveilemaansa itsenäisyyttä

Kolumni: Kurdit pääsivät kokeilemaan haaveilemaansa itsenäisyyttä

Syyriaa ja Irakia terrorisoinut Isis on lyöty. Kalifaatin musta lippu liehuu enää muutamassa kolkassa muistuttamassa neljän vuoden painajaisesta. Sota alueella kuitenkin jatkuu. Turkki on aloittanut hyökkäyksen kurdeja vastaan. Myös Syyrian hallituksen joukot, Iran, Irakin armeija, Saudi-Arabia sekä suurvallat Venäjä ja Yhdysvallat jatkavat jossakin muodossa taistelutoimia.

Tilanne ei yllätä. Yhteisen vihollisen Isisin vastainen taistelu piti erimielisyydet pinnan alla, mutta kun siitä möröstä päästiin, alkoi uusien valta-asemien hakeminen. Asiantuntijoiden mukaan sota Syyriassa jatkuu vielä pitkään.

Irakin ja Syyrian sotien aikana kurdit ovat näkyvästi nostaneet profiiliaan. Kurdeista on sanottu, että he ovat maailman suurin kansa, joilla ei ole omaa valtiota. Kurdeja on nykyisin 25—30 miljoonaa. He asuvat pääosin Irakin, Iranin, Turkin ja Syyrian alueella, mutta kurdeja on paljon myös muualla, Saksassa melkein miljoonan verran. Kurdikansan juuret ulottuvat tuhansien vuosien taakse, mutta haave omasta valtiosta on tuoreempaa tavaraa, vasta viime vuosisadan peruja.

Isisin aiheuttama sekasorto avasi kurdeille mahdollisuuden ”harjoitella” oman valtion pyörittämistä. Itsenäisyyshaave huipentui viime syyskuussa pidettyyn kansanäänestykseen, joka kuitenkin taisi osoittautua virheeksi. Itsenäisyysmielisten voitto havahdutti naapurimaat kiristämään otettaan, ja nyt itsenäinen Kurdistan lienee taas kauempana horisontissa.

Kurdit ovat kuitenkin osoittaneet ansaitsevansa oman valtion.

Kurdit ovat kuitenkin osoittaneet ansaitsevansa oman valtion. Sen peshmerga-taistelijoilla on ollut hyvin merkittävä rooli Isisin lyömisessä. Kurdistan olisi myös taloudellisesti elinkelpoinen monien luonnonrikkauksiensa, muun muassa öljyn ja metallien, ansiosta. Tosin samasta syystä naapurivaltiot eivät itsenäisyyttä tahdo hyväksyä. Rajojen siirtely nykymaailmassa on vaikeaa.

Markku Kumpunen
markku.kumpunen@kaakonviestinta.fi
Kirjoittaja on mielipidetoimittaja.


Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.