Kolumni: Maistuisiko Ilmatar-IPA? Venäläiset ehtivät brändätä jopa Kalevala-oluen ensin

Suomalaisuus kiinnostaa, sillä on markkina-arvoa ja sitä halutaan myydä ja ostaa.

Kai Skyttä, Kai Skyttä

Kolumni: Maistuisiko Ilmatar-IPA? Venäläiset ehtivät brändätä jopa Kalevala-oluen ensin

Järvikylän panimon siiderit. Kalevalan Ilmatar- ja Kotka-IPA. Perinteistä suomalaista sahtia.

Mikä aromien kirjo. Skandinaavisia marjat ja yrtit maustavat monia juomia.

Ollaan pienpanimofestivaalilla, ja herkkujaan esittelee noin 60 panimoa. Ovella seisoo pitkä jono. Tarjolla on myös hyvää ruokaa, musiikkia ja käsityöläisten myyntipöytiä. Huokealla pääsymaksulla saa oman lasin ja rajattomasti maistiaisia.

Festivaali oli viime viikonloppuna Pietarissa, ja suomalaispanimot näyttivät olevan esillä ilahduttavan hyvin.

Paitsi että eivät olleet. Kalevalat ja järvikylät ovat supertrendikkäitä venäläisiä pienpanimoita. Ne tietävät, että kuumalla ja kilpaillulla alalla pitää erottua. Heidän ratkaisunsa on suomalaiset mielikuvat ja tarinat. Hanoilla vellovaa ruuhkaa silmämääräisesti arvioiden taktiikka näytti toimivalta.

Voiko sitä enää selvemmin rautalangasta vääntää?

Esimerkiksi Kalevalan tarjonta ja viestintä todella pohjautuu kansalliseepoksen runoihin ja tapahtumiin. Järvikylän panimon väki taas kertoo paikan sijaitsevan entisillä suomalaisten mailla. Mainoslakanassa komeilee suomalaisten rakentama päärakennus perisuomalaisen näköisessä maisemassa. Panimo on perustettu vasta jokunen vuosi sitten, ja omistaja kysyy, vaivaako asia suomalaisia.

No ei. Voiko sitä enää selvemmin rautalangasta vääntää? Suomalaisuus kiinnostaa, sillä on markkina-arvoa ja sitä halutaan myydä ja ostaa.

Miksemme tee sitä itse? Venäjälle menemisen vaikeudesta eivät näytä piittaavan ainakaan monet keskieurooppalaiset ja baltialaiset pienpanimot.

Onneksi festareilla näkyi pari oikeastikin suomalaista tekijää, Maku ja Fiskarsin panimo. Kumpikaan ei sijaitse pääkaupunkiseudun itäpuolella. Jostain syystä itäbisneksen mahdollisuuksia eniten hehkuttavilta kolkilta ei tarjontaa vielä löytynyt.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet

Luetuimmat