Kolumni: Kumaus oli kuin taidemusiikin siivittämä Cooperin testi, ja festivaalin perusteella kukkaruukkujen soittaminen Lappeen Marian kirkossa on erittäin suositeltavaa

Kolumni: Kumaus oli kuin taidemusiikin siivittämä Cooperin testi, ja festivaalin perusteella kukkaruukkujen soittaminen Lappeen Marian kirkossa on erittäin suositeltavaa

Etelä-Karjala ja Lappeenranta siinä keskellä harmaantuvat hurjaa vauhtia. Maakunta kaipaa muuttotappiokierteen kääntäjiksi nuoria ihmisiä ja näille työpaikkoja. Se tuo näkemysten mukaan uutta elämää ja viriliteettiä.

Lappeenrannan kaupunginorkesteri on pk-yrityksen kokoinen pumppu, jonka viimeaikainen kehitys on ollut väestön ikääntymisestä huolestuneiden tavoittelemaa ideaalia. Orkesteri on nuorentunut silmissä ja korvissa.

Nuorennusleikkauksen tuomaa uutta elämää ja viriliteettiä pääsi aistimaan Kumaus-festivaalilla viikonloppuna. Uuden tapahtuman keskeisiä tuottajia olivat kontrabasisti Helka Seppälä ja lyömäsoittaja Lauri Pekkarinen.

Työpaikan perässä kaupunkiin ja maakuntaan muuttaneet nuoret muusikot halusivat antaa vastinetta uudelle kotipaikalleen, ja maksuvälineenä oli taidemusiikkiin keskittynyt, mutta monenlaisia muotoja ottanut festivaali.

Lappeenrannan kesässä oli pitkästä aikaa iso joukko musiikkitapahtumia, joista osa oli muualta kannettua vettä Kansalaistorin kannelle ja osa porasi kaivonsa paikallisesta osaamisesta. Kumaus kuului tähän jengiin.

Etelä-Saimaa kertoi viikonloppuna, että kiertävät festivaalit, kuten Rock in the City tai Iskelmäkesä, liikuttavat lähinnä paikallisia ja että kassavirtaa vaikkapa majoituspalveluiden tarjoajille kertyy siksi kehnonpuoleisesti.

Vajaat 12 minuuttia kestänyt biisi näytti, millaista performanssia nykymusiikki parhaimmillaan esittäjälleen on.

Kumaus oli pieni paikallinen tapahtuma, jonka seitsemän konsertin yhteenlaskettu yleisömäärä liikkui silmämääräisesti arvioiden sadoissa. Osa yleisöstä oli samaa läpi festivaalin, ja osa tuli paikalle muualta Suomesta.

Se joukko oli kenties esiintyjien läheisiä, eikä kokonsa puolesta muodosta merkittävää tulovirtaa majoitusliikkeille, mutta tuli yhtä kaikki paikalle ja rikasti omalta osaltaan rokkaa.

Jostainhan ne valtakunnallisesti kuuluisat ja kulttitapahtumiksi aikojen myötä nousseet Kuhmon kamarimusiikkifestivaali ja Sodankylän elokuvafestivaalikin ovat saaneet alkunsa.

Kumaus sekä jatkoi että uudisti Lappeenrannasta kadonneiden taidemusiikkitapahtumien perinnettä.

Ja kitara soi on kokeillut kaikkea ja kestänyt aikaakin, musiikkijuhlat poistui kokonaan Lemille vuosia sitten, ja Art Saimaa jäi yhteen kertaan kesällä 2015. Kumaus syntyi apurahalla, mutta tuottajien tavoitteena on jokavuotinen tapahtuma.

Ensimmäisen kerran kävijänä toivoo, että tavoite toteutuu, sillä katsomossa oppi uutta itsestä ja musasta.

Festivaalille sävelletty kantaesitys Runner esimerkiksi alkoi rumpalin hölkällä, ja juoksuaskeleet olivat tärkeä osa kappaleen äänimaisemaa. Vajaat 12 minuuttia kestänyt biisi näytti, millaista performanssia nykymusiikki parhaimmillaan esittäjälleen on.

Kaikissa konserteissa istuminen puolestaan kävi kestävyyttä mittaavasta Cooperin testistä myös kuulijalle, mutta ilman niitä musiikin siivittämiä hetkiä olisi voinut jäädä ikuiseksi arvoitukseksi, miten mallikkaasti jazztrio ja klassinen jousikvartetti toimivat yhdessä.

Tai miten vetävästi kakkosneloset ja kukkaruukut voivat soida Lappeen Marian kirkossa.

Kirjoittaja on Etelä-Saimaan kulttuuritoimittaja.