Päätoimittajalta: Oletko sinä vastuullinen, media?

Eräänä päivänä kuusi vuotta sitten Ruokolahdella kohkattiin maastoautolla liikkuvasta namusedästä. Poliisi pyysi havaintoja kansalaisilta. Etelä-Saimaakin kirjoitti aiheesta. Somessa tunteet kävivät kuumina.

Seuraavana päivänä selvisi, että tapaus oli mielikuvituksen tuotetta. Poliisi tiedotti asiasta, ja lehtemme oikoi uutista. Somessa asia jäi silti elämään. Harva jakoi tietoa siitä, että huhut on kumottu.

Tapaus painui mieleen, koska se havainnollistaa edelleen median periaatteita.

Suomalaisen median itsesäätelyelin Julkisen sanan neuvosto (JSN) täyttää tänä vuonna 50. Parhaillaan se kampanjoi vastuullisen journalismin puolesta. Myös Etelä-Saimaassa logo näkyy niin paperi- kuin verkkolehdessäkin.

JSN:n toiminnan kulmakivi ovat Journalistin ohjeet, joiden noudattamiseen vastuulliset mediat ovat sitoutuneet. Yksi sen ohjeista on, että olennaiset asiavirheet on korjattava viipymättä.

Mokat ovat noloja. Silti ne parhaimmillaan vähän huvittavat.

Tavoite on tietenkin, että journalistiseen julkaisuun ei päädy yhtään virhettä. Niitä kuitenkin sattuu. Vääräleukojen mukaan oikaisut ovatkin sanomalehtien luetuin juttutyyppi.

Kävin läpi joulukuusta lähtien Etelä-Saimaassa julkaistut oikaisut. Sisällöissämme oli tuolla aikavälillä virhe keskimäärin joka kolmas päivä.

Kolmannes näistä oli nimivirheitä. Ne herättävät paljon tunteita. Nimi on henkilökohtainen asia. Toimittajalle puolestaan on helppo tajuta, miksi näitä sattuu: näppiksen paukkeessa Sederholm muuttuu helposti Söderholmiksi.

Oikaisujen joukkoon mahtui myös kaksi ruokareseptiä. Joulukuussa Stollen-pullan ohjeesta puuttui kokonaan hiiva. Äärimmäisen olennainen asiavirhe leipojalle, jonka uuni oli jo lämpiämässä.

Mokat ovat noloja. Silti ne parhaimmillaan vähän huvittavat. Naisten jääkiekkojoukkueen olympialaistunnelmien yhteydessä lehdessä oli kuva kolmen vuoden takaa. Selitys oli, että uutistoimiston kuvavirrassa menivät tuoreet ja vanhat kuvat sekaisin. Tarkkasilmäinen lukija tämänkin huomasi. Asia oikaistiin.

Yksittäisten virheiden oikaisulla ei aina ole suurta yhteiskunnallista merkitystä. Suuri merkitys on sillä, että vastuullinen media noudattaa yhteisiä pelisääntöjä. Niihin sisältyy pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

Se tarkoittaa yhä enemmän sitä, että yritämme ymmärtää, mikä on olennaista, mikä on isoa ja miten sen selittää kiinnostavasti ja ymmärrettävästi.

Toisaalta voi pohtia, pitäisikö yhä enemmän myös kansalaistaitoihin kuulua samoja piirteitä, mistä JSN puhuu. Jokainen some-käyttäjä bloggarista Facebook-päivittäjään voisi aika ajoin kysyä: Olenko minä vastuullinen media? Oikaisenko, jos jaan virheellistä tietoa?

Medialla on toki edelleen tässä iso rooli. Virheet pitää myöntää ja korjata.

Kirjoittaja on Etelä-Saimaan vastaava päätoimittaja.

Uusimmat uutiset