Kolumni: Takomäen tussahdus

Savitaipaleelta tuli palautetta kymmenen vuotta vanhasta jutusta. Olin kuulemma aliarvioinut Takomäen räjäytyshitsausepisodin vaikutukset.

Virhepäätelmiin syyllistyi moni muukin. Kunta jakeli melulupia avokätisesti, yritys piti räjäytyshitsausta helppona kuin heinänteko ja kyläläiset näkivät suunnitelmissa Ilmestyskirjan ennustukset.

Savitaipaleelta tuli palautetta kymmenen vuotta vanhasta jutusta.

Pahin mielenkuohu on ehtinyt laskea. Takomäkeä voi jo muistella ainutkertaisena tapahtumasarjana.

Ensimmäisen kerran räjäytyshitsauksesta puhuttiin Savitaipaleella toukokuussa 2007. Kahden metalli- tai teräslaadun yhdistämistä oli tarkoitus tehdä Takomäen käytöstä poistetulla louhoksella.

Kyläläiset alkoivat surra uimapaikkaa ja pelätä kaksipäisiä vasikoita. Yrittäjät vakuuttivat suhtautuvansa vakavasti melun, paineaallon ja tärinän mahdollisiin haittoihin.

Koeräjäytyksiä luvattiin valvoa tarkasti. Mittausten oli määrä ulottua kahden kilometrin säteelle louhoksesta.

Yhtiö lähti soitellen sotaan. Hitsaustekniikan asiantuntijat varoittelivat, että säiden vaihteluille altis louhos jättää liian monta muuttujaa avoimeksi.

Elokuussa Takomäessä paukkui. Ihmiset valittivat huonovointisuutta, hormit halkeilivat ja hevoset hätääntyivät.

Kahden koepäivän jälkeen kiukkuinen joukko marssi kunnantalolle. Käsirysyn mahdollisuus leijui ilmassa, mutta kunnanjohtaja Tapio Iso-Mustajärvi sai rauhoitettua tilanteen.

Vaikka räjäytyshitsaus todettiin lailliseksi elinkeinon harjoittamiseksi, poliisia tarvittiin paikalle moneen otteeseen. Seurasi rikosilmoituksia, syyttelyä ja pahaa mieltä.

Yhtiö poistui Savitaipaleelta ja veti vesiperän myös Ylämaalla ja Anjalankoskella. Naapurit jäivät oikeudessa vaille vaatimiaan korvauksia, sillä rakenteisiin ilmestyneiden halkeamien ei voitu osoittaa syntyneen räjäytyshitsauskokeista.

Ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin. Yhteishenki kasvoi ja kylä elpyi. Kylliälän Tuki vietti kesällä kymmenvuotisjuhliaan.

Ennustin lehdessä yhdistykselle muutaman vuoden elinkaarta. Oli mukavaa kuulla, että olin väärässä.

Kirjoittaja on Etelä-Saimaan uutistoimittaja.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.