Mänttäri: Entisen sipsinarkkarin avoin tilitys: ”Olen muuttunut nainen”

Mänttäri: Entisen sipsinarkkarin avoin tilitys: ”Olen muuttunut nainen”

Tammikuu kaartuu kohti loppusuoraa: tipattomalla kärvistelleet laskevat jo tunteja siihen, kun saa taas sihauttaa ja liemidieetille ryhtyneet ovat jo viikko sitten tunkeneet kaalinpäät kompostiin ja tilanneet kolme perhepizzaa tuplajuustolla ja kotiinkuljetuksella.

Näinhän se usein menee.

Vuodenvaihde on aikaa, joka kutsuu tekemään dramaattisia ryhtiliikkeitä. Olen tehnyt niitä minäkin ja oppinut jotain tärkeää: ei todellakaan kannata. Jos totaalikiellän itseltäni herkut, en pysty mitään muuta ajattelemaankaan. Ja kun siihen yhdistetään voileipäkeksin vahvuinen selkäranka, retkahdus tapahtuu nopeammin kuin ehdin sanoa Daim-patukka. Tunne-elämäni vajavaisuudesta johtuen mielitekojen kieltäminen aiheuttaa myös vahvan taantuman teini-ikäiseksi, jolloin huudan itselleni kaikki mahdolliset kirosanat, ”sä et lehmä mua määrää” ja vedän säkillisen sipsejä pelkkään uhmaan.

Todella kypsää käytöstä, tiedän.

Olen järkeillyt asian niin että mitä enemmän hyvää, sitä vähemmän jää tilaa huonolle.

Koska täytän tänä vuonna neljäkymmentä, ajattelin sen kunniaksi vähän aikuistua. Tai ainakin opetella syömään. En ehkä koskaan pysty tarjoamaan itselleni kovinkaan tasaista elämää, mutta tasainen verensokeri saattaa onnistua. Raivodieetin sijaan olen ryhtynyt lempeästi lisäämään lautaselleni hyvää tekeviä asioita, kuten kasviksia ja hyviä rasvoja, kuulostellut mikä tekee olosta energisen ja mikä taas koomapotilaan. Se on tuntunut hyvältä sekä kehossa että mielessä, eikä ole vaatinut kieltäytymistä viinilasillisesta tai suklaakakusta.

Olen järkeillyt asian niin että mitä enemmän hyvää, sitä vähemmän jää tilaa huonolle. Tämä pätee toki ruokalautasen lisäksi myös muuhun elämään. Tosin huonolle elämällekin on ehdottomasti oma aikansa: joskus sohvalle maastoutuminen irtokarkkipussi ja sipsikulho kainalossa hoitaa mieltä paremmin kuin yksikään lehtikaalipirtelö tai joogatunti.

Minna Mänttäri

minna.manttari@gmail.com

Kirjoittaja on taiteen sekatyöläinen.