Päätoimittajalta: Totuus äitiydestä – ja lapsena olemisen tärkein sääntö

Päätoimittajalta: Totuus äitiydestä – ja lapsena olemisen tärkein sääntö

Suurimmaksi yllätykseksi äitiydessä osoittautuivat syntymäpäivät.

Ei se, miten huolella askarreltuja kutsukortteja niille alkoi tulla (Kiitos olkoon, niitä todellakin alkoi jossain vaiheessa omille lapsillekin tulla!) tai millaisissa paikoissa niitä järjestettiin (Pehmustetut, äänivaimennetut miljööt tuntuivat olevan suosiossa.) tai millaisia rituaaleja niihin tuntui liittyvän (Sankari luovuttaa lähtölahjat vieraille!).

Sen sijaan yllätys oli se, että jonkun yhteiskuntarauhaa ylläpitävän maailmankaikkeuden lain mukaan syntymäpäivät ovat yksiselitteisesti äitien vastuualuetta. Isän puhelinnumero voi lukea kutsukortissa äidin alla, mutta vain muodon vuoksi. Isä voi olla läsnä, mutta tarjoilut ja ohjelman maailmankaikkeus on jättänyt synnyttäjälle.

Muista aina kehua vanhempiesi ruuanlaittotaitoa tahi muita kodin ylläpitotaitoja päiväkodin henkilökunnan läsnäollessa.

Monen vuoden jälkeen mieltäni vaivaa enää yksi kysymys. Miten ihmeessä yksinhuoltajamiehet tai miesparit hoitavat nämä hommat? Voisin kuvitella, että lapsen synttärijärjestelyjen kohdalla erilaisuuden tunne on valtava, kun kutsuun on väkisin kirjattava Matti tai Veikko.

Muista kehua vanhempiasi

Äitiyteen liittyvät roolit ovat edelleen jäykkiä. Aika ei ollut kypsä sillekään keskustelulle, voiko äitiyspakkauksen nimen muuttaa vaikka vanhempainpakkaukseksi.

Lähipiirissäni jokainen lapsi näyttää kirjanneen äitienpäiväkorttiin, että äiti laittaa hyvää ruokaa. Tämä toki osoittaa, että lapset ovat sisäistäneet hyvin lapsena olemisen ensimmäisen säännön: ”Muista aina kehua vanhempiesi ruuanlaittotaitoa tahi muita kodin ylläpitotaitoja päiväkodin henkilökunnan läsnäollessa”.

Toisaalta jälkikasvun ruokapöydän ääressä antamat lausunnot lautaselle asetellusta appeesta tuovat päähän kerettiläisen ajatuksen. Ovatko keittiötoimet äidin reviiriä, josta lapsen kuuluu yhteiskunnan paineesta äitiä kehua?

Kun kuolema ei enää pelota

Mummo siellä sanomalehden tai tabletin ääressä nostelee nyt kulmakarvojaan. Kyllä mummo, olet aivan oikeassa. Meillä nykypäivän äideillä on helppoa.

Meidän ei tarvitse jännittää ennen synnytystä, selviämmekö me tai lapsemme hengissä. Jos joku Suomessa kuolee synnytyksessä, se on aina poikkeus.

Meidän lapsemme ovat haluttuja – me voimme käyttää ehkäisyä ja päättää haluammeko yrittää lisää lapsia.

Lapsen terveyden perusasiat ovat jo niin hyvin hallussa, että parhaimmillaan neuvoloissa annetaan apua äitien ja isien psyykkiseen jaksamiseen.

Meillä menee niin upeasti, että voimme jo miettiä, kenen nimi lukee synttärikutsussa.

Kuka leipoo mokkapalat?

Ja onhan niissä rooleissakin oikeasti jo aika paljon väljyyttä, ajattelen ilta-auringossa naapurin pihamaalla. Mieheni nostaa parhaillaan farkkumekon helmasta oksaan roikkumaan jäänyttä kuusivuotiasta pois puusta.

Itse en ehtinyt apuun yhtä sujuvasti, koska kädessäni on naapurin isännän leipoma mokkapala.

Eeva Sederholm

eeva.sederholm@esaimaa.fi

Kirjoittaja on Etelä-Saimaan päätoimittaja.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet