Kolumni: Maailmassa on kahdenlaisia ihmisiä: meitä, jotka osaamme laittaa astiat koneeseen oikein ja niitä, jotka törkkivät ne sinne miten sattuu

Liisa Kukkola

Kolumni: Maailmassa on kahdenlaisia ihmisiä: meitä, jotka osaamme laittaa astiat koneeseen oikein ja niitä, jotka törkkivät ne sinne miten sattuu

Kunpa joku kodinkoneliike järjestäisi astianpesukoneen täytön Suomen mestaruuskilpailut.

Lappeenrannassa ja Etelä-Karjalassa ei kuitenkaan olisi tarvetta alue- ja piirinmestaruuskarsinnoille, koska minut voisi valita suoraan valtakunnallisiin mittelöihin.

Näyttöjä löytyy.

Lapsella oli kerran kylässä kavereita, jotka reippaina tyttöinä alkoivat asetella välipala-astioita koneeseen. Eivät kuitenkaan olleet ymmärtäneet koneen ylimmäisen ritsin tarkoitusta, koska olivat asettelemassa lusikoita ja haarukoita sinne sikin sokin.

Tytär oli joutunut huomauttamaan, että meidän äiti on aika tarkka siitä, miten astiat koneeseen laitetaan.

Minusta tuo tunnustus oikeuttaa suoraan kisapaikkaan, ja Kauniilla Veeralla tavataan.

Järjestelmällisyys säästää aikoja ja hermoja

Meillä kotonakin asuu sellaisia ihmisiä, joiden mielestä ei ole niin tärkeää, miten astiat koneeseen asetellaan. Sentään ovat jatkuvan ojentamisen jälkeen ymmärtäneet, miten aseet oikeaoppisesti lajitellaan yläritsille ja laittavat ne selkeisiin, omiin lohkoihinsa.

Se tunne, kun voit kahmaista veitset kerralla ja kiikuttaa ne omaan koloonsa säilytyslaatikkoon! Säästää hermoja ja aikaa, kun ei tarvitse nyppiä jokaista erikseen. Hygieenisempääkin se on.

Samaa lajitelmallisuuden filosofiaa olen yrittänyt iskostaa myös lautasten asetteluun. Kerralla kahmaisu toimisi siinäkin, mutta vain jos samanlaiset lautaset on aseteltu vierekkäin. Tämän suhteen työni kotona on vielä jonkin verran kesken.

Meillä kotonakin asuu sellaisia ihmisiä, joiden mielestä ei ole niin tärkeää, miten astiat koneeseen asetellaan.

Astianpesukone aikamme suuressa romaanissa

Ymmärtääkseni meitä täydellisiä astianpesukoneasettelijoita eikä työtämmekään juurikaan arvosteta. Nimitellään nipottajiksi ja huokaillaan suureen ääneen mitä välii, kun tulen viereen näyttämään, mikä olisi oikea ja tehokkaampi tapa täyttää astianpesukonetta.

Suuresti arvostamassani Juhani Karilan romaanissakin Pienen hauen pyydystys annetaan ymmärtää, että kyseessä on pienen kokoluokan asia, kun erään parisuhteen kuihtumisen yhdeksi syyksi kerrotaan, että sanomista alkoi tulla vähäpätöisistä asioista kuten astianpesukoneen täyttämisestä.

Toisaalta romaanissa on myös sangen liikuttava ja keittiökoneen tärkeyttä selkeästi korostava kohtaus, kun äiti sairas- ja lähes kuolinvuoteellaan antaa ohjeen tyttärelleen: "Näytä isälles miten astianpesukone toimii."

Kaikki vain ja ainoastaan luonnon vuoksi

Facebookissa olen nähnyt päivityksiä, joissa hyväntahtoisesti ihmetellään, miksi puoliso puhisee keittiössä ja asettelee astiat uusiksi koneeseen. Tällaiset päivitykset saavat yleensä paljon tykkäyksiä, koska ihmiset haluavat osoittaa olevansa astioiden asettelun suhteen kuten päivityksen kirjoittajakin eli joviaali ja joustava ihminen.

Mutta hyvänen aika, emmehän me oikein asettelijat painota oikeinasettelua siksi, että nauttisimme siitä tai olisimme kovia päsmäröimään ja olemaan oikeassa, vaan teemme kaiken tehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden vuoksi.

Kone niin täyteen kuin mahdollista, mutta tietenkin niin, että astioista tulee puhtaita, ettei tuhlata vettä ja energiaa suotta. Eikä tietenkään esipesua.

Miten vaikeaa se muka on? Ainakin työpaikoilla se tuntuu olevan vieläkin vaikeampaa kuin kotona.

Kirjoittaja on Etelä-Saimaan toimittaja.

Luetuimmat