Sisältöjohtajalta: Alkoholista keskustelu on edelleen mylvintää

"Alkoholilain muuttaminen on Suomessa ollut perinteisesti vaikeaa."

Kohtasin viikko sitten alan henkilön. Omassa nuoruudessani heitä nimitettiin alan miehiksi. He ovat alkoholisteja.

Alan henkilö kertoi saaneensa vanhalta työkaveriltaan 40 euroa. Se päivä oli sillä pelastettu. Tuoksu tai pikemminkin haju kertoi investoinnin osuneen korkeaprosenttisiin alkoholeihin.

Alan henkilön sitkeyttä on ihmetelty sankoin joukoin. Vuodesta toiseen kaveri pyörii kaupungilla umpihumalassa. Milloin joku sisäelin sanoo poks?

Eduskunta päätti, että kaupoissa saa myydä maaliskuun alusta alkaen 5,5-prosenttisia alkoholijuomia. Päätös syntyi niukalla enemmistöllä.

Ensimmäisiä kännejä juotiin vanhemmilta piilossa, mutta kaupungilla taaperreltiin kuin maailman omistajat.

Alkoholilain muuttaminen on Suomessa ollut perinteisesti vaikeaa. Ihme, ettei tästä vaadittu kansanäänestystä. Tyypillistä keskustelussa on mustavalkoisuus. Rajan nostoa kannattavat vaikenevat riskeistä. Nostoa vastustavat näkevät vain suuret ongelmat. Keskitien keskustelijan kuiskaus ei kuulu äärilaitojen mylvinnän alta.

On selvää, että nyt tehdyssä päätöksessä on riskinsä. Sekin lienee selvää, että alkoholista aiheutuvien ongelmien määrä kasvaa. Mutta sitäkään ei käyne kiistäminen, että kaupalle ja mietojen alkoholijuomien valmistajille päätös on hyvä. Verotulojakin kertynee nykyistä enemmän.

Veronmaksajalla on hyvä syy olla tyytyväinen, jos alkoholiverokertymä kasvaa. Alkoholin haittoja hoidetaan verovaroin. Voiko päätös merkitä sitä, että alkoholia ostava maksaa nykyistä enemmän haitoista aiheutuvia kuluja? Kuulostaa reilulta.

Oman ikäluokkani nuorten suhde alkoholiin oli mutkikas. Ensimmäisiä kännejä juotiin vanhemmilta piilossa, mutta kaupungilla taaperreltiin kuin maailman omistajat. Käyttö oli määrällisesti mitätöntä, mutta elkeet sitäkin isompia. Alkoholista ei tupattu kotona pahemmin keskustelemaan.

Vanhin poikani on 21-vuotias. En väitä tietäväni hänen biletyksistään läheskään kaikkea. Omat esiintymiseni kaupungilla ”sori, en tykkää dokaajista” -laput Hankkijan lippiksessä ja pieni hiprakka lippiksen alla eivät jotenkin sovi pojan maailmaan. Kotona alkoholi on ollut keskustelun aihe siinä kuin vaikkapa englantilainen jalkapallokin.

Myös hänen kaveripiirillään tuntuu olevan varsin järkevä suhde alkoholiin. Kun siitä on puhuttu ja kotona vähän vanhempien seurassa maistettukin, ei sen kanssa tarvitse niin paljon esiintyäkään.

Voisimmeko luottaa siihen, että tämän päivän nuorille alkoholin käyttäminen, siitä keskusteleminen ja lopulta alkoholilakien säätäminen on helpompaa kuin meille keski-ikäisille?

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.