Kolumni: Haaveilen päivästä, jolloin mielenterveyden ongelmiin suhtaudutaan yhtä normaalisti kuin fyysisiin sairauksiin

35d30c6d-5744-4016-a96d-baa7abeb189a

Kolumni: Haaveilen päivästä, jolloin mielenterveyden ongelmiin suhtaudutaan yhtä normaalisti kuin fyysisiin sairauksiin

”Kaikki ovat nykyään mieleltään sairaita.” Väite, johon törmää toisinaan. Kiireen ja pärjäämisen ympärillä pyörivä yhteiskuntamme ei tosiaankaan tue parhaiten mielenterveyttä, mutta mielenterveysongelmat eivät ole uusi ilmiö. Kyse on pikemminkin siitä, että niistä tiedetään ja puhutaan nyt enemmän.

Aiheeseen liittyy yhä vahvoja arkipäivässä näkyviä stigmoja. Töistä lähteminen korkean kuumeen takia on itsestäänselvyys, mutta kehtaako saikkua hakea paniikkikohtauksen iskiessä? Tutulle on luonteva kertoa käyneensä lääkärissä murtuneen nilkan takia, mutta terapiasta harvemmin mainitaan.

Apua ei aina haeta hullun leiman pelossa. Sairauden – oli kyse mielestä tai kehosta – ei pidä määrittää ihmistä. Kukaan ei ole diagnoosinsa.

Mielenterveyden häiriöt eivät ole yksilön syy, vaan taustalla on aivan samat tekijät kuin fyysisissä sairauksissa: perimä ja ympäristö. Toisilla on geneettinen taipumus ahdistukseen tai skitsofreniaan, toisen sairastuttavat traumaattiset kokemukset tai yhteiskunnan asettamat odotukset.

Mielenterveysongelmat eivät ole valinta. Ei syömishäiriöiselle voi sanoa, että syö nyt normaalisti eikä masentuneelle, että piristyhän jo. Vaikka toisen mieltä voi olla mahdoton ymmärtää, vastaavat kommentit mitätöivät hänen tuntemuksiaan. Ei ole kysymys siitä, etteikö toinen haluaisi voida paremmin. Negatiivisen sijaan hyödyllisempää on keskittyä siihen, missä toinen onnistuu.

Läheisen sairastamista on vaikea katsoa vierestä. Toista ei voi pelastaa, mutta tukena voi olla vain olemalla läsnä. Tunne siitä, että muut välittävät, on valtava voimavara. Niin läheisen kuin sairastuneenkin tulisi olla armollinen toiselle sekä itselleen: aina ei voi antaa parastaan.

Kuka vain voi sairastua iästä riippumatta lähes mihin tahansa. Ikinä ei ole liian aikaista eikä myöhäistä hakea apua – eikä ikinä ole väärä aika opetella irti mielenterveysongelmiin liittyvistä ennakkoluuloista.

Kirjoittaja on pyskolgian opiskelija.

Uusimmat uutiset