Kolumni: Suomalaista koulutusta myllätään uudistuksilla — Miten käy kehutulle tasa-arvolle, kun markkinoille ilmestyvät peruskoululaisten valmennuskurssit?

Kai Skyttä

Kolumni: Suomalaista koulutusta myllätään uudistuksilla — Miten käy kehutulle tasa-arvolle, kun markkinoille ilmestyvät peruskoululaisten valmennuskurssit?

Onneksi en ole enää lapsi. Tai tarkemmin ottaen, onneksi en ole enää sen ikäinen, että olisin koulutieni alussa. Nykylapsen koulunkäynti kuulostaa nimittäin vastikään tehtyjen ja tulossa olevien koulutusuudistusten vaikutusten perusteella kamalalta.

Uudistukset ovat esimerkiksi avanneet yrityksille bisnesraon. Peruskouluikäisille lapsille aletaan nimittäin lähitulevaisuudessa tarjoamaan valmennuskursseja tavallisen koulunkäynnin ohelle.

Siis niitä kursseja, joita ihmiset käyvät valmistautuessaan vaikeiden tieteenalojen, kuten lääke- tai oikeustieteen pääsykokeisiin. Tietysti kurssien sisällöt ovat täysin erilaiset, mutta idea on sama. Erottautua muista kilpakumppaneista.

Tuota pikaa voimaan astuvan korkeakoulu-uudistuksen ylväänä tavoitteena on se, että ihmiset siirtyisivät nopeammin jatko-opintoihin ja sitä kautta nopeammin työelämään. Lisäksi tavoitteena on nimenomaan valmennuskurssien tarpeen poistaminen, sillä ne epätasa-arvoistavat opiskelijoita.

Mistä lähtien jokaisen on edes pitänyt päästä yliopistoon?

Toinen korkeakoulu-uudistuksen merkittävimmistä muutoksista on se, että tulevaisuudessa yhä useampi tulee saamaan jatko-opiskelupaikan pelkän ylioppilastodistuksen perusteella, ilman pääsykoetta. Uudistuksen myötä matemaattiset aineet tulevat antamaan hakijoille parhaat lähtöpisteet muihin aineisiin verrattuna. Siksi erityisesti matematiikan osaamisen maksimoiminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa on elintärkeää, mikäli jatko-opinnot yliopistossa kiinnostavat.

Mistä lähtien jokaisen on edes pitänyt päästä yliopistoon? Toki suuri osa ihmisistä on tähänkin asti kouluttautunut lisää vielä toisen asteen jälkeenkin, mutta nykyisen ilmapiirin keskellä tuntuu, että jokaisesta on tultava akateemisesti kouluttautunut moniosaaja pärjätäkseen elämässä edes jotenkin.

Korkeakoulussa, etenkin yliopistossa opiskelusta tuntuu muodostuneen jonkinlainen trendi. Sinänsä siinä ei ole mitään vikaa, sillä opiskelu ja itsensä kehittäminen tuskin tekee kenellekään pahaa. Kaikki eivät kuitenkaan halua yliopistoon, vaikka yhteiskunta niin haluaisikin.

Tulevaisuuden paineiden siirtyminen entistä nuoremmille on huolestuttava ilmiö. Kun maksullisia valmennuskursseja aletaan tarjoamaan jo peruskoulun oheen, korkeakouluihin pääsevät tulevaisuudessa entistä varmemmin ne, joiden vanhemmilla on rahaa. Jos kehitys jatkuu nyt nähtävillä olevaan suuntaan, on kenties aika lopettaa kehuskelu suomalaisen yhteiskunnan ja koulutuksen tasa-arvosta.

Kirjoittaja on Etelä-Saimaan uutistoimittaja.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet

Luetuimmat