Kolumni: Kierrätys on kansalaisvastuu

Käyttökelpoisen tavaran kierrättämisen lahjoittamalla tai myymällä pitäisi olla kansalaisvelvollisuus. Kun tavaraa pistää kiertoon, tulee hyvä fiilis — vaikka kertakäyttökulttuuri on hyväksyttyä, ei haaskannut.

Ihmisten arvot ja asenteet ovat muuttuneet viime vuosina ja sen näkee. Digityökalut ovat tarjonneet meille aivan uusia foorumeja edistää kiertotaloutta hyvin henkilökohtaisellakin tasolla. Kontti, Fida, tori.fi ja erilaiset somekirpparit kukoistavat. Siivouspäiviä on vuodessa useita.

On asenteissa kyllä parantamisen varaakin.

Lappeenrannan keskustan Kontissa tuleekin käytyä säännöllisen epäsäännöllisesti katsastamassa, millaista tavaraa myydään ja mihin hintaan. Olen monena kesänä myynyt torikirppiksellä tavaraa. Paikkamaksu on halpa, ja melkein kaikki on aina mennyt puoleen päivään mennessä. Itselle tarpeettomille huonekaluille on löytänyt helposti uudet omistajat Facebook-kirppisten kautta.

On asenteissa kyllä parantamisen varaakin. Aika ajoin törmään ihmisiin ja heidän häpeääkin herättävään ajatukseensa siitä, miten kirppiksillä käynti tai kesäkirppiksellä kamojen myynti on köyhien hommaa. Miksi kukaan vähänkään hyvätuloisempi haluaisi vaivautua, kun kaiken voi ostaa uutena? No koska se on fiksua, vastuullista ja säästää rahaa.

Toisaalla kuvitellaan, että second hand -tavaraa saa lähes ilmaiseksi ja hyvän tavaran kohtuullista hinnoittelua pidetään törkeänä rahastuksena.

Kulutuskulttuurin täydentyminen sosiaalisesti vastuullisemmalla kierrätyskulttuurilla miellyttää minua, ja haluan olla osa sitä. Rahasta huolimatta ajatus siitä, että ympäristöstä ja kanssaihmisestä välitetään sen verran, että tarpeettomia tavaroita tarjotaan toisille, tuntuu oikealta.

Jos tänään saisin perustaa valtion, olisi kierrätys jokaisen kansalaisen velvollisuus.

Kirjoittaja on Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkimuspalvelujohtaja.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.