Päätoimittajalta: Lisää junantuomia Lappeenrantaan – Hyvistä asioista puhuminen lisääntyy

Kai Skyttä, 22f22436-29a9-4351-b00f-ad68062f70c7

Päätoimittajalta: Lisää junantuomia Lappeenrantaan – Hyvistä asioista puhuminen lisääntyy

Etelä-Karjala kaipaa lisää rock-perusteista siirtolaisuutta. Tällainen ajatus tuli mieleen, kun luki kuluneella viikolla näyttelijä Mari Perankosken haastattelun.

Perankoski kehui kulmakuntaa vuolaasti. Erityisesti häntä ilahduttaa Nuijamiehen avaaminen kulttuurikäyttöön, huikeat Saimaa-näkymät ja kaunis Lappeen kirkko. Perankoski on muuttanut puoliksi Lappeenrantaan muusikkomiehensä Jouni Hynysen perässä.

Ihmisillä on samaan aikaan halu tavoittaa suurten kaupunkien vilinää ja päästä sieltä pois.

Suhtautuminen valtakunnanjulkkikseen on kuulemma rentoa, eikä alvariinsa tarvitse olla poseeraamassa valokuvissa. Ravintolatarjonnasta ei pysty mieltään enää pahoittamaan, kun kaupunkiin on ilmestynyt sushi-ravintola.

Kulttuurimenoja piisaa myös. Niiden joukkoon Perankoski on suunnitellut kantavansa myös oman kortensa kekoon. Haaveissa on vetää Nuijamiehessä kabaree-esitys. Itselläni ei ole mitään hajua, mitä vanhan Berliinin henkinen, humoristinen ja surrealistinen esitys voi tarkoittaa, mutta ainakin se kuulostaa hauskalta.

Uutta ajattelua asukkaiden tavoitteluun

Etelä-Karjala kaipaa lisää perankoskia. Miksikö? Ensinnäkin tänne muutetaan liian vähän. Väkiluku maakunnassa laskee.

Ei ole yllätys, että viime vuonna väkilukuaan kasvattivat Helsingin, Tampereen ja Turun vetovoimasta Uusimaa, Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi.

Kolmantena kasvattajien joukkoon kuului Oulun seutu eli Pohjois-Pohjanmaa. Siellä muuttoa isompi tekijä on kuitenkin syntyvyys: maakunnassa asuu paljon vanhoillislestadiolaisia, jotka suosivat suurperheitä.

Kaupunkistrategioissa ei varmaan ole perinteisesti tavoiteltu Perankosken tyyppisiä kahden kaupungin asujia. Yhteen kaupunkiin asettuva kun tekee työt ja maksaa kaikki veronsa paikkakunnalle. Nyt ajattelua kannattaa viimeistään muuttaa.

Osittaisasuja ei välttämättä näy väkitilastoissa, jos ei siirrä kirjojaan. Hän välttämättä käy myöskään synnyttämässä keskussairaalassa ja pidä niitä tilastoja yllä.

Nämä eivät kuitenkaan ole enää autuaaksi tekeviä mittareita. Osa-asujat kuluttavat palvelua, maksavat kiinteistöveroa ja energialaskuja. Heitä kannattaa tavoitella maailmassa, jossa liikkuminen on yksinkertaista ja ihmisillä on samaan aikaan halu tavoittaa suurten kaupunkien vilinää ja päästä sieltä pois.

Hauskuus nousuun

Toinen, ehkä jopa merkittävämpi syy perankoskitarpeeseen on henkinen. Muualta tulevalla on nimittäin perspektiiviä. Kun tulee muualta, on helpompi huomata hyvä.

Keskustelupalstojen perusteella saa kuvan, että eteläkarjalassa valittamisen määrä on suurempi kuin Suomessa keskimäärin (Tämä ei toki ole tieteellisesti todistettu fakta. Olisi hienoa, jos joku tutkisi keskustelupastoja ja vertaisi niitä historiallisiin käsityksiin Suomen heimoista.).

Väitän, että hyvänpuhumisen ja toisten kannustamisen määrä kasvaa sitä suuremmaksi, mitä enemmän alueella on eri puolilta tulleita ihmisiä.

Kirjoittaja on Etelä-Saimaan vastaava päätoimittaja.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet