Kolumni: Kaupunkien ahtaus lisää mökkeilyä

05389cce-45c7-4d9b-aea1-6b72b44d2840

Mistä päin olet kotoisin? Yksinkertainen kysymys, johon ei yhä useammalla ole enää yksiselitteistä vastausta. Moni kun muuttaa nykyään useasti. Opiskelu, rakkaus, seikkailunhalu ja työmarkkinat kuljettavat ihmistä aina vaan rivakammin. Lopputuloksena on, että yhä useampi ihminen kokee olevansa useammasta paikasta kotoisin. Tutkijat puhuvat kaksoisidentiteetistä. Tyypillisesti siinä yhdistyvät nykyinen asuinpaikka ja nuoruuden maisemat.

Kaksoisidentiteetti ammentaa kaupungistumisesta ja globalisaatiosta. Tämä ei tarkoita, että siteet kotikuntaan katkaistaisiin. Usein jopa päinvastoin. Etenkin suurissa kasvukeskuksissa ihmiset joutuvat asumaan varsin ahtaasti. Ihminen kaipaa tilaa ympärilleen, joten panostukset vapaa-ajan asumiseen kasvavat. Nykymökeistä useat ovat valokuidulla varustettuja ympärivuotisia asumuksia. Moni kokee saavuttavansa mittavia henkisiä etuisuuksia yhdistämällä vakituisen ja vapaa-ajan asumisen yhä tiiviimmäksi kokonaisuudeksi.

Pääsisikö torille tai baariin kimppakyydillä?

Etenkin muuttotappiokuntien tulisi nähdä kaksoisidentiteetin kasvu taloudellisena mahdollisuutena. Mökkiläisiin pitää panostaa yhä enemmän. Vireimmissä kunnissa on jo omat mökkiasiamiehensä, joiden tehtävänä on pitää yhteyttä kesäasukkaisiin ja huolehtia vapaa-ajan asukkaiden eduista. Enemmänkin voisi tehdä. Voisivatko yrittäjät markkinoida palveluitaan rakentamalla yhteisen kaksoiskuntalaisille suunnatun uutiskirjeen? Onko venesatamapaikkoja riittävästi? Pääsisikö torille tai baariin kimppakyydillä? Voisiko kunnan peruspalveluista edes kaatopaikat olla joskus auki myös viikonloppuisin?

Poliitikkojen tulee huolehtia siitä, että vapaa-ajan asukkaat pääsevät seudulle yhä sujuvammin. Tilastokeskuksen mukaan suomalainen muuttoliike suuntautuu joko kotimaakunnan suurimpaan kaupunkiin tai Helsinkiin. Sujuvia liikenneyhteyksiä myös pääkaupunkiseudulle tulee siis edistää kaikin mahdollisin tavoin.

Jani Halme

jani.halme@outlook.com

Kirjoittaja on luova johtaja ja Suuren journalistipalkinnon voittaja.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet

Luetuimmat