Kolumni: Tanskalainen löperyys pilaa Unesco-löylyt

Kolumni: Tanskalainen löperyys pilaa Unesco-löylyt

Eilen lauantaina vietettiin suomalaisen saunan päivää, ja juuri nyt saunan arvostus on aivan uudessa nosteessa. Alan piirit keräävät nimiä addressiin, jossa suomalaisen saunan päivästä vaaditaan virallista liputuspäivää. Samaan aikaan Suomen valtio valmistautuu hakemaan saunakulttuurille Unescon aineettoman kulttuuriperinnön statusta.

Pesän leimu, pihkantuoksu ja koivunlehdet iholla. Löylyissä ähisevien sukupolvien ikiaikainen ketju. Hämärän saunan hiljainen pyhyys. Tämä hieno perinne lienee pian virallisesti osa maailman arvokasta kulttuuriperintöä. Hankkeen vetäjät perustelevat hakemusta muun muassa sillä, että maailmanperintöstatuksella on huomattava merkitys matkailulle.

Tanskalaiset lyövät koko homman läskiksi juuri nyt, kun Suomi on tulossa mukaan.

Itse en peruskärttyisänä nyrpistelijänä tohdi kuitenkaan vielä innostua. Siihen on kaksi syytä.

Ensinnäkin, Suomi on vähän myöhässä — sauna nimittäin on jo Unescon listalla. Viro sai Võrumaan savusaunaperinteen maailmanperintölistalle vuonna 2014. Jos ajatuksena oli brändätä Suomi saunamaaksi matkailumarkkinointiin, tämä lista ei tarjoa Suomelle mitään saunamonopolia.

Toiseksi, aineettoman kulttuuriperintölistan arvovalta voi pian mennä alas viemäristä. Tanskalaiset lyövät koko homman läskiksi juuri nyt, kun Suomi on tulossa mukaan.

Maailman media kertoi huhtikuussa, että Tanska hakee maailmanperinnön statusta ”hyggelle”. Termi tarkoittaa suomeksi kodikasta fiilistä — villasukkia ja takkatulta, tai jotain sen suuntaista. Pari vuotta sitten tanskan kielen hygge-käsite oli tulikuuma trendi, josta kirjoitettiin ympäri maailmaa. Hyggellä myytiin kaikkea elämäntaito-oppaista maanläheisiin vaatteisiin ja kodikkaisiin kynttilöihin. Nyt hygge on menneen talven hashtag, kirjakaupan alennuslaatikkoon hautautunut iskulause.

Tanskassa kuitenkin ajatellaan, että ”ihanan kodikas meininki” kuuluu maailman kulttuuriperinnön kaanoniin, Mongolian shamaanirituaalien ja Intian muinaisen joogaperinteen rinnalle.

Ehkä Unescon arvovalta voidaan vielä pelastaa. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että Suomen pitää käynnistää heti passiivis-aggressiivinen vastaisku.

Voisimme esittää maailmanperintölistalle suhteellisuudentajua — Tanskan ulkopuolella yleisesti tunnettua ilmiötä, joka auttaa erottamaan arvokkaan kulttuuriperinnön edellisvuoden sisustustrendistä.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet

Luetuimmat