Kolumni: Sopu kaksoisraiteen meluntorjunnasta helpottaisi keskusteluja seuraavista liikennehankkeista

Mika Strandén

Matti Viialainen kolumnikuva
Matti Viialainen kolumnikuva

Hellekesä kääntyy pian politiikan syksyksi. Keskustan ministerit kokoontuvat Imatralle elokuun puolivälissä. Keskiviikkona valtiovarainministeriö julkaisee esityksensä valtion vuoden 2019 talousarvioksi.
Sipilän hallitus on jo pääsemässä kahteen kolmesta tärkeimmästä tavoitteestaan. Työllisyysaste koko maassa kohoaa 72 prosenttiin ja valtiontalous miltei tasapainottuu.
Työmarkkinajärjestöjä ja kilpailukykysopimusta on toki myös kiittäminen. Se palautti teollisuuden vientikilpailukyvyn ja auttoi hillitsemään tuntuvasti julkisen sektorin palkkamenoja.

Eikä kahta ilman kolmatta.
Siksi kova yritys kaataa Suomen sosiaali-ja terveyspalvelujen uudistaminen ja aluehallinnon kansanvaltaistaminen vetää vielä syksyn päätteeksi eduskunnassa vesiperän.
Maakunnassa on käynnissä useita työmaita, joista on tehty päätös tällä hallituskaudella. Kanavan sulkujen alaportteja uusitaan, Puumalantietä levennetään ja suurimpana on alkanut kaksoisraiteen rakentaminen.
Sen toteutus ja jatko on maakunnan lähivuosien tärkein ja koko Itä-Suomen teollisuutta ja junamatkustajia hyödyttävä hanke. Kyse on liki 400 miljoonan euron julkisesta investoinnista Etelä-Karjalaan.

Imatralla ministereille on myönteistä kerrottavaa. Kaupunki sopi kesäkuussa Liikenneviraston kanssa osallistuvansa kaksoisraiteen meluntorjuntaan valtion ja kuntien vakiintuneen kustannusjaon mukaisesti.
Lappeenrannan osalta ratkaisu on vielä auki. Erimielisyys lienee noin puolen prosentin luokkaa elintärkeän hankkeen kokonaiskustannuksista.
Yksi elokuun vieraista on ministeri Anne Berner. Hän on edesauttanut kiitettävästi maakunnan liikennehankkeita, Lappeenrannan lentokentän alueellistaminen mukaan luettuna.
Sopu meluntorjunnan kustannusjaosta Imatran tapaan olisi Lappeenrannassa sopiva tervetuliaislahja liikenneministerille. Se helpottaisi varmaankin myös keskusteluja seuraavista tärkeistä hankkeista.

Kirjoittaja on Etelä-Karjalan maakuntajohtaja.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet

Luetuimmat