Kylälatujen kunnosta ei ole ajantasaista tietoa - Nykytekniikalla se olisi ehkä mahdollista

Kai Skyttä

Kylälatujen kunnosta ei ole ajantasaista tietoa - Nykytekniikalla se olisi ehkä mahdollista

Sain haastavan työtehtävän. Oli tarkoitus selvittää maakunnan kylälatujen tilanne: missä ja paljonko niitä on.

Päivä sujahti hetkessä karttojen, puhelimen ja kylien verkkosivujen kanssa ährätessä, eikä illan tullen ollut selvinnyt edes laajan Lappeenrannan joka kolkan tilanne. Latuja on satoja ja vielä satoja kilometrejä – ainakin periaatteessa.

Kun cityladut on hinkattu kyllästymiseen asti, saattaisi kaupunkilaisiakin joskus kiinnostaa hiihdellä kylillä.

Se näet selvisi, että kaupungin karttapalvelun hiihtoreittikartat kaipaavat kipeästi päivitystä. Huonojen talvien aikana monia reittejä ei ole voitu ajaa, hakkuut ja taimikot ovat katkaisseet yhteyksiä ja kyläläisten kaupungilta saamat bensarahatkin ovat usein vähissä. Monia yhdyslatuja ja kartalla laturetkelle houkuttavia pitkiä lenkkejä ei enää pidetä yllä.

Selväksi kävi sekin, miksei kaupunki päivitä kylien latutilanteita mihinkään. Se on yksinkertaisesti hankalaa. Itselläni päivän päälle päässä surisi niin, että seuraavana yönä unien sijaan silmissä vilistivät reittikartat.

Silti tuli hyvä mieli. Kylillä vastailtiin hyvin puhelimeen, neuvottiin auliisti eteenpäin ja kerrottiin kuulumisia muutenkin. Puheista heijastui, että kotikylät, maisemat ja maastot ovat ihmisille rakkaita ja porukan hyväksi ollaan valmiita näkemään paljon vaivaa. Maaseudulla on yhä elämää.

Ikuista vääntöä käydään siitä, paljonko maalla asuvien ihmisten sopii odottaa palveluja, kun kerran itse maalla asuvat. Se on selvää, että kaupunki satsaa palveluihin, kuten vaikkapa latuihin siellä, missä niillä on paljon käyttäjiä. Kyläladuilla harvoin on kovaa vilskettä.

Onkohan kukaan koskaan yrittänyt laskea, paljonko ladut maksavat per hiihtäjä per kilometri -vertailussa kaupungissa ja kylillä? Samaan aikaan kun juttelin kyläläisten kanssa kelkkojen bensasatasista, kaupungin vuokraamat lumitykit alkoivat jauhaa Huhtiniemessä tykkilunta ensi talven ensilumenlatua varten.

Viimeistään lentokentän lenkin suhinassa uskoo, että kaupunkiladut voivat hyvinkin laskennallisesti olla kylälatuja tehokkaampi sijoitus kansanterveyteen. Ensilumenlatukin löytää varmasti hiihtäjänsä ja on takuulla sekin edullinen vertailussa moneen muuhun liikuntasatsaukseen.

Mutta jos ja kun kylälatujakin tarvitaan ja halutaan tehdä, tieto niistä voisi parantaa käyttöastetta. Kun cityladut on hinkattu kyllästymiseen asti, saattaisi kaupunkilaisiakin joskus kiinnostaa hiihdellä kylillä.

On vaikea uskoa, että nykytekniikalla ei voida rakentaa järjestelmää, johon latujen ajajat voisivat helposti halutessaan päivittää, milloin ja mihin ovat viimeksi uraa avanneet.

Kaupunki katsoo, että laduista annetaan tieto vain, jos voidaan taata, että ne ovat juuri siinä kunnossa kuin luvataan. Mutta eikö voitaisi sopia, että kyläladuille hiihtäjä lähtee ihan omalla vastuullaan?

Luetuimmat