Lukijalta: Suomi on nyt rähmällään

"Ulkopolitiikassa pidettävä jalat maassa ja silmät auki". Tällä otsikolla Lassi Laukkanen kirjoitti 19.10 Etelä-Saimaassa. Kirjoituksessa on muun muassa näin: "Kun maailmaa tarkastelee idänpuoleinen silmä silmä suljettuna, kuten Kuivaniemi ja erityisesti Korhosen osalta jo Kekkosen ajoista lähtien on käynyt, syntyy näkemysero".

Kovin on ohut lähihistorian tuntemus kirjoittajalla. Kylmän sodan pahimpaankin aikaan Suomi oli itsenäisempi, kuin nyt vuoden 1994 jälkeen.

Värilliset lasit silmillä kulkevat moittivat Kekkosen aikaa suomettumisesta ja rähmällään olosta. Suomi päätti itse taloudestaan ja tulleista ja siitä ketä päästimme maahamme.

Suomi ei suostunut yhteisiin sotaharjoituksiin Neuvostoliiton useista esityksistä huolimatta. Ne torjuttiin taitavalla ulkopolitiikalla ja säilytettiin puolueettomuus, jonka niin itä kuin länsikin oli tunnustanut. Kekkosen lähimpiä olivat puolustusvoimien komentaja Lauri Sutela ja Keijo Korhonen. Heillä oli taitoa ja rohkeutta ajaa Suomen etua ja myös onnistuivat.

Tässä lyhyt ote Keijo Korhosen kirjasta "Sattuma korpraali" Korhonen Kekkosen komennossa: "Muistan erään lehtimieskonferenssin (1973) Königstedtin kartanossa. Vierainamme oli Länsi-Saksan merkittävimpien lehtien edustajia...Esitykseni jälkeen tuli rutkasti ylimielisiä Finnlandisierung-kommentteja. Sanoin: - Katsokaas , sodan jälkeen meillä Suomessa oli kaksi mahdollisuutta. Ensimmäinen oli se, mitä te kutsutte sanalla Finnlandisierung, toisin sanoen itsenäisyyden säilyttäminen ja pysyttäytyminen puolueettomana suurvaltojen ulkopuolelle. Sen valitsimme. Toinen olisi ollut Germanisierung. Sitä emme halunneet". Joku oli kysynyt mitä tarkoitatte?  Tarkoitan sitä, että olisimme tulleet miehitetyksi ja voittajien jakamaksi, oli Korhonen vastannut.

Tässä lyhyt näyte minkä tason mies Keijo Korhonen on!

Risto Kuivaniemi, Lappeenranta

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.