Lukijalta: Kansalaisaloite pyrkii torjumaan avohakkuut

Toukokuussa avattiin ensimmäinen luontoa ja ympäristöä koskeva kansalaisaloite ”Avohakkuut historiaan”. Sen tavoitteena on lakimuutosten aikaansaaminen avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla. Kampanjan takana ovat Suomen luonnonsuojeluliitto, Luonto-Liitto, Birdlife, Greenpeace sekä Natur och Miljö. Neljässä viikossa on kertynyt yli puolet vaadittavasta 50 000 allekirjoituksesta.

Myös Etelä-Karjalassa avohakkuut herättävät laajasti vastustusta. Selluteollisuuden jäljet näkyvät maakunnassa voimakkaammin kuin missään muualla Suomessa. Metsätalous on voimaperäisyydessään maan huippua. Metsämaa näyttäytyy avohakkuualoina, taimikkona, möyrittynä maaperänä ja nuorena metsänä. Puolet maakunnan metsistä on alle 40-vuotiasta. Vanhaa metsää on vain paikoittain pieninä sirpaleina. Moni kohtaa sieni- ja mustikkamaidensa tuhoutuneena, ja maaperän myllerrettynä ja heinittyneenä. Aiemmin yleiset hömö- ja töyhtötiaiset ovat muuttuneet uhanalaisiksi. Kesämökkiläinen huomaa maisemiensa ”avartuneen” lähimetsien kadottua. Monien järvien ja purojen vedet ovat pilaantuneet rankan metsänkäsittelyn aiheuttaman vesistökuormituksen tuloksena.

Selluteollisuuden jäljet näkyvät maakunnassa voimakkaammin kuin missään muualla Suomessa.

Avohakkuut hävittävät kertaheitolla ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta tärkeät hiilinielut ja -varastot, kun metsä muutetaan sellukattiloissa nopeasti hajoavan paperin raaka-aineeksi. Taimikko sitoo hiiltä hitaasti ja siksi puusto on hiilinielu vasta noin 20 vuoden kuluttua, mikä on ilmastotavoitteiden kannalta liian myöhäistä.

Avohakkuihin perustuvaa metsänhoitoa on harjoitettu historiallisesti vain lyhyenä ajanjaksona sodan jälkeen. Nyt Metsälaki takaa mahdollisuuden vaihtoehtoiseen metsänhoitoon, kuten jatkuvapeitteiseen kasvatukseen. Siinä metsä uudistuu luontaisesti. Metsästä hakataan pääasiassa tukkipuun koon saavuttaneita runkoja. Metsä säilyy metsänä. Metsänomistaja välttyy kalliilta uudistamiskustannuksilta. Jatkuvapeitteinen metsänhoito tuottaa järeää tukkipuuta sahoille, rakennustarpeiksi, puusepänteollisuuteen.

Metsänomistajille jatkuvan kasvatuksen on tutkimusten mukaan todettu olevan taloudellisesti kannattavaa. Mutta tieto kulkee huonosti. Tutkimusten mukaan 80 prosenttia metsänomistajista on kiinnostunut jatkuvasta kasvatuksesta, mutta vain 33 prosenttia on saanut siihen liittyvää metsäneuvontaa.

Luonnon ja ihmisen kannalta on perusteltuja syitä vaihtaa avohakkuut jatkuvapeitteisen metsänhoitoon. Kampanja tuo nämä näkemykset kuuluviin sekä välittää tietoa avohakkuiden haitallisista vaikutuksista metsäluontoon, vesistöön ja ilmastoon.

Metsäkampanja kiertää kesätapahtumissa ja toreilla, ja kampanjaan ovat tervetulleita kaikki metsäluonnontilasta huolestuneet. Tässä kampanjassa on kyse valtionmaista, mutta tietenkin kaikilla metsänomistajilla on vapaat kädet siirtyä avohakkuuttomaan metsänkasvatukseen.

Anne Pulliainen ja Anitta Miikkulainen Suomen luonnonsuojeluliitto Etelä-Karjala metsäryhmä, Juha Juuti Etelä-Karjalan lintutieteellinen yhdistys