Lukijalta: Opettajia pitää kuulla enemmän ja aikaisemmin

Koulumaailmassa eletään muutosten aikaa, kun uusi opetussuunnitelma elää vielä murroskauttaan, uusia kouluja on valmistunut ja valmistumassa. Lisäksi lapsimäärän väheneminen tuo myös koulujen suunnitteluun sekä päätöksentekoon oman haasteensa. Muutoksen johtamisen taidot nousevat tässä tilanteessa tärkeiksi ja haluankin nostaa erityisesti henkilöstön kuulemisen ja sitouttamisen tärkeyden esille.

Useat opettajat ovat tuoneet minulle päätöksentekijänä ajatuksiaan siitä, etteivät uuden opetussuunnitelman mukaiset tavoitteet edellytä uudentyyppisiä koulurakennuksia. Lisäksi henkilöstöllä on huolta siitä, miten oppilaille taataan turvalliset ja käytännölliset työtilat rauhalliseen opiskeluun.

Minne ihmeeseen meiltä unohtuivat lapselle niin tärkeät pysyvyys, turvallisuus ja tuttuus, arjen rutiinit?

Mielestäni kultainen keskitie perinteisen luokkahuone-ajattelun ja aulamaisen opiskelutila-ajattelun välillä voisi olla toimivin ratkaisu, eli muunneltavissa olevat luokkahuoneet. Tämän tyyppisiähän meillä on jo esimerkiksi Lappeen koulussa, enkä ole kuullut etteivätkö ne olisi toimivia.

Itseohjautuvuus ja yhteisöllisyys eivät lisäänny suuressa oppilasjoukossa ja aulamaisissa, suurissa yhteneväisissä tiloissa. Seinistä ei voida oppilaiden hyvinvoinnin ja oppimisen kustannuksella säästää! Kehityspsykologisesta näkökulmasta tarkastellen lapsen psyyke tarvitsee turvalliset, rajatut tilat ympärilleen, isot ”massaryhmät” kuormittavat lapsia sekä aikuisia. Pienemmät ryhmät myös vähentävät häiriökäyttäytymisen määrää.

Minne ihmeeseen meiltä unohtuivat lapselle niin tärkeät pysyvyys, turvallisuus ja tuttuus, arjen rutiinit? Aulamaisissa tiloissa omaa paikkaa ei välttämättä ole olemassakaan. Jokaisen oppilaan oma työpiste tuo struktuuria, turvallisuutta ja vähentää sitä, että oppilaan tarvitsisi joka kerta etsiä itselleen oma paikka.

Koulujen rakentamisessa, kuten myös muiden julkisten rakennusten, on nähty vuosien mittaan uskomattomia tilanteita. Erilaisia kosteusvahinkoja ja huolimattomuusvirheitä on tapahtunut, ja ne eivät ole koskaan ilmaisia.

Rakentamisaikatauluun on lisättävä asiantuntijoidenkin mukaan riittävää väljyyttä. Rakennuttamista on valvottava paremmin ja vastuulliset jokaiselle projektille nimettävä erikseen. Jokaisen koulun rakentamisprojektissa on oltava joku, joka tietää mitä rakennettaessa tapahtuu ja miten projekti etenee. Lisäksi vastuullisen on valvottava projektiin liittyviä riskejä.

Luotan siihen, että meillä on hyvää henkilöstöä kouluissa ja varmasti myös paljon hyviä rehtoreita. Se, mitä nyt kovasti toivon tämän kaiken muutoksen keskellä on, että käytännön tason työntekijöitä kuultaisiin, osallistettaisiin suunnitteluun, sitoutettaisiin ja informoitaisiin aiempaa enemmän jo suunnitteluvaiheessa. Myös meidän veronmaksajien etu on, että tilat ovat toimivat, käytännölliset ja terveet. Ja, että lasten hyvinvointi huomioidaan jo tilojen suunnittelussa.

Taija Myyrä, (sd.), Lappeenranta