Lukijalta: Lappeenrannan lentokentän toimintaedellytykset matkailun mahdollistajana

Kuluneen vuosikymmenen suurimpiin kuuluvat matkailuinvestoinnit on Suomessa tehty Saimaan rannoille: Holiday Club Rauhaan ja Järvisydän Rantasalmelle. Lisäksi Saimaan alueen maakunnat ja kaupungit ovat yhdistäneet voimansa Savonlinna-vetoisen EU-kulttuuripääkaupunkihakemuksen taakse.

Taustalla on vuosien tavoitteellinen yhteistyö Saimaan alueen nostamiseksi Suomen kansainvälisten matkailualueiden kärkikolmikkoon. Myös VisitFinlandin pääteemoihin lukeutuvan Lakeland-konseptin lähtökohta on, että Saimaan alue on kansainväliselle vapaa-ajan matkustajalle saavutettavissa. Juuri nyt on oikea aika varmistaa, että tämän toimialan investoinnit ovat jatkossakin kansainvälisten asiakkaiden hyödynnettävissä.

Huhtikuussa Euroopan lentokentillä matkustajaliikenne väheni 98,6 prosentilla, mikä tarkoittaa 202 miljoonaa matkustajaa. Eurooppalaisen lentokenttäedunvalvoja ACIn mukaan ennen Korona-kriisiä yli 55% Euroopan lentokentistä olivat tappiollisia. Tähän joukkoon kuului ja kuuluu myös Lappeenrannan kaupungin omistama lentokenttä, jonka kaupunki osti Finavialta vuonna 2015.

Kaupan tavoitteena oli Saimaan alueen saavutettavuuden varmistaminen kansainvälisten vapaa-ajan matkustajien näkökulmasta. Lähdimme vuoteen 2020 tulostavoitteena kaikkien aikojen matkustajaennätys: 150 000 kansainvälisen reittiliikenteen asiakasta. 2–3 kertaa viikossa koneet laskeutuivat suoraan Saimaan rannalle Berliinistä, Milano-Bergamosta ja Budapestistä. Parhaimmillaan saapuvia keskieurooppalaisia oli yli puolet täyteen myytyjen reittilentojen matkustajista. Leudosta talvesta huolimatta myös tammi–helmikuu sujui erinomaisesti, ja odotukset uusien reittien suhteen olivat korkealla. Kaksi viikkoa ennen Wien-lentojen alkua liikenne kuitenkin keskeytyi ja matkustajamäärät laskivat nollaan.

Lentoliikenteeseen liittyvä matkailun ja turismin arvoketju on koko EU:lle keskeinen taloudellisen toipumisen nopeuttaja. Eri puolilla EU:ta on tehty pikaelvytysratkaisuja varmistamaan, ettei tätä ketjua eikä sen osia anneta kaatua koronakuukausien aikana tai niiden takia.

Myös Suomessa on tehty esityksiä lentoyhtiöiden tukemisesta. Finnairin 700 miljoonan euron kansallinen tuki, noin 127 euroa/asukas, tulee eduskunnan käsittelyyn. Lappeenrantaan lentää matkustajamäärillä mitattuna Euroopan suurin lentoyhtiö Ryanair, joka ilmeisesti ei ole hakemassa valtioiden tukia toimintaansa.

Kansainvälinen saavutettavuus on monelle alueelle Suomessa elinehto. Tämä näkyy myös keskustelussa, joka on noussut Kokkolan, Joensuun, Kajaanin ja Jyväskylän lentoyhteyksien käynnistymisen ympärillä.

Lappeenrannan lentokentällä on merkittävä rooli vapaa-ajan matkustuksen mahdollistajana. Matkailuyrittäjät tekevät nyt hartiavoimin töitä, että selviävät tästä ja toivovat nopeita toimia turvallisen matkailun käynnistämiseksi. Palvelusektorin ja sen työllisyyden jälleenrakentamisen näkökulmasta meidän kaikkien etu, että matkailun logistiikka- ja palveluketjut selviävät kriisistä myös tuleviin matkailusesonkeihin.

Liikenne- ja viestintäministeriöllä (LVM) on parhaillaan valmistelussa 2,9 miljoonan euron harkinnanvaraisen avustuksen jakaminen lentokentille Suomessa. Komissio on hyväksynyt toukokuun alkupuolella kahden biljoonan euron avun yritysten ja työpaikkojen turvaamiseksi ja ilmoittanut, että valtion apu pääsee sitä tarvitseviin kohteisiin.

LVM:n lentokenttähakemusten arvioinnin painopiste on matkustaja- ja reittiliikenteen edistämisessä ja niitä tukevissa toimenpiteissä. Olemassa oleva reittiliikenne luetaan hakijalle eduksi. Turvaamalla valtionavun painopisteitä täyttävien lentokenttien toimintaedellytykset nyt, varmistamme että Saimaan matkailu ei nojaudu vain kotimaan tai joskus uudestaan käynnistyvän venäläisten matkailun varaan.

Heikki Järvenpää

hallituksen puheenjohtaja

Armas Timonen

hallituksen varapuheenjohtaja

Markus Lankinen

toimitusjohtaja