Lukijalta: Taksi ei aina palvele hyvin vammaista

Tämä mummo on hyvin hyvin vihainen. Nyt, kun makkaran syönti alkaa olla kiihkeimmillään ja eduskuntaan mielivät kiertävät maata lupailemassa kaikille kaikkea hyvää, niin puolustan yhtä erityisryhmää, vammaisia, tarkkaan ottaen omaa isosiskoani.

Se, että vamma näkyy, ei tee hänestä aivoinvalidia – päinvastoin, hänen nuppinsa on terävimmästä päästä. Tuo sitkeä 74-vuotias nainen jaksoi taistella itselleen joitakin vammaispalvelulain mukaisia palveluja, kuten tarvittaessa kuljetuspalvelun, joka määrittelee automaattisesti vammaisen ei-kiireellisiin kuljetettaviin.

Pari sattumusta tältä talvelta: isosisko oli viime viikon lauantaina luonani ja väsähti odotettua aiemmin, eikä jaksanutkaan liittyä saunaseurakseni, vaan tilasi taksin, puki päällysvaatteet ja keittiön ikkunasta päivysti ollakseen valmis. Ei jaksanut kivuiltaan kauan siinä asennossa, vaan siirtyi ala-aulan heppoiselle jakkaralle. Väsyi ja tuskastui siinäkin. Puolen tunnin odottelun jälkeen auto tuli ja siskon osoitteessa jätti keskelle jäistä pihaa. Oven eteen ei auto olisi mahtunutkaan, mutta kukaan ei kieltäne taluttamasta asiakasta kotiovelle. Näin ei käynyt.

Edellinen ikävä tapaus sattui asioimaan mennessä. Kuljettaja pysäköi auton jäisen penkan viereen, joten sisko liukastuttuaan jo auton portaalta putosi polvilleen maahan. Ei kuulunut edes anteeksipyyntöä. Veriset polvet ovat eheytyneet ja märät vaatteet kuivuneet. Omassa mielessäni siskon tai muitten vähäväkisten törkeä kohtelu ei unohdu. Itkettää!

Olemmeko me muka-normaalit etusijalla aina kaikessa? Me, jotka pystymme kätkemään henkisen rujoutemme ulkokuoren alle.

Kela-taksille kiitokset sekä siskoni että omasta puolestani. Kela-taksi kuljettaa esimerkiksi sairauden hoitoon hakeuduttaessa, eikä liity millään tavalla valitukseen.

Anna-Liisa Remes, Imatra