Lukijalta: Vaalilupauksissa olisi vastuullista kertoa, mitä vaikutuksia veronkorotuksista tai -alentamisista on ihmisten kuukausittaiseen maksukykyyn

Valtio ja muut julkisyhteisöt tarvitsevat tuloja toteuttaakseen niille annetut tehtävät. Suuren osat menoistaan ne kattavat veroina, joita kannetaan eri muodossa. Tulo- ja yritysverotus ovat vain yksi osa valtion ja kuntien tulobudjetissa. Kaikki muu kerätään muina veroina tai maksuina.

Meitä kansalaisia on aina ollut helppo jymäyttää lupauksilla ja laskelmilla, joista poikkeuksetta jää jotain mainitsematta. Jos ei ennen, niin viimeistään aina vaalien alla osa puolueista ryhtyy tekemään lupauksia muun muassa tulo- ja yritysverojen alentamisesta. Muiden verojen ja maksujen alentamisesta ei puhuta mitään.

Politiikkaan pyrkiville on syytä asettaa tarkempia kysymyksiä ja vaatia vastauksia.

Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen arvioi vuodelle 2018, että palkansaajan ostovoima kasvaisi alhaisen inflaation, lisääntyneen työn ja palkankorotusten vuoksi 0,9 prosenttia. Sen sijaan eläkeläiset ja alhaisen palkkatason väestö jäisivät maksukyvyssään pakkaselle.

Ennuste oli oikeaan osunut. Tavallinen "Matti tai Maija Meikäläinen" maksaa sekä valtion tulo-, kunnallis- ja Yle-veroa että myös sairausvakuutusmaksua. Maksettavaksi tulee myös kiinteistöveroa asumismuodosta riippumatta. Se on ainoa varallisuusvero.

Lisäksi jokainen suomalainen maksaa tasaveroja: sähkö-, polttoaine-, ajoneuvon käyttövoima-, vakuutusmaksu- ja arvonlisäveroa. Yhteensä siis 11 eri veroa! Lähes kaikilla maamme elinvoimaista huolta pitävien jää keskimäärin maksettavaksi noin 44–45 prosenttia veroja. Usealla tuo veroprosentti on vieläkin korkeampi. Kirkollisveroa kannetaan kaikilta seurakuntaan kuuluvilta.

Tämän kaiken ohella valtion ja kuntien- ja kuntainliittojen erilaiset maksutariffit ovat olleet viime vuosina voimakkaassa kasvussa tai tulleet uutena maksettaviksi. Näidenkin korotuksista vastaavat poliittiset päättäjät, eivät virkamiehet.

Mielestäni tulevissa vaalilupauksissa olisi vastuullista kertoa, mitä vaikutuksia korotuksista tai alentamisista on vaikkapa keskituloisten ihmisten kuukausittaiseen maksukykyyn. Näin ei tehdä, ellemme vaadi sitä ehdokkailtamme. Politiikkaan pyrkiville on syytä asettaa tarkempia kysymyksiä ja vaatia vastauksia. Miksi esimerkiksi yhä useampi työstä tai eläkkeestä saatavalla tulollaan menettää jatkuvasti ostovoimaansa ja maksukykyä? Onko syy korkea tuloveron vai muiden mainitsemani verojen ja maksujen? Ostovoiman on sanottu useallakin kasvaneen, mutta syystä tai toisesta maksukyky heikkenee ja maksukyvyttömyys on korkeimmillaan maassamme.

Juhani Sirkiä, Lappeenranta