Lukijalta: Evakot ja pakolaiset ovat poliittisen tilanteensa uhreja

Karjalan liiton puheenjohtaja Pertti Hakanen ja varapuheenjohtajat Kirsi Juura ja Eeva-Liisa Kurki vetosivat mielipidekirjoituksessaan (ES 24.12.), ettei siirtokarjalaisista tulisi puhua pakolaisina.

Heidän perustelunsa on ongelmallinen, sillä YK:n pakolaissopimuksen määritelmä pakolaiselle on kansainvälisoikeudellinen määritelmä, jonka väitän harvoin sellaisenaan vastaavan sitä, mitä käyttökielessämme tarkoitamme pakolaisella. Mikäli ymmärrämme termin vain YK:n pakolaissopimuksen määritelmän mukaan, ei suuri osa maassamme olevista pakolaisista ole pakolaisia.

Pakolaissopimuksen hyvin suppean oikeudellisen määritelmän keskiössä on henkilökohtaiseen syyhyn perustuva vaino. Konfliktia, sotatilaa  tai ympäristökatastrofia pakeneva henkilö pakenee usein jotain muuta kuin pakolaissopimuksen tarkoittamaa vainoa, ja voi Suomessa saada suojelua toissijaisen suojelun perusteella YK:n sopimuksen mukaisen pakolaisstatuksen sijaan.

Valtaosa maailman tämänhetkisistä pakolaisista eli henkilöistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa ja kotiseutunsa pakon edessä, ovat maansa sisäisiä pakolaisia. On selvää, ettei termiä ”maan sisäinen pakolainen” käytetty 1940-luvun Suomessa. Tämän päivän kielessä se on kuitenkin asianmukainen termi kuvaamaan evakkoja. Ajan kuluminen ja kielen eläminen vaikuttavat tietysti myös siihen, miten historiaa kerrotaan.

Pakoon on lähdetty läpi historian eri syistä, eri alueilta ja eri määränpäihin hallinnollisen alueen sisällä ja sen ulkopuolelle paljon ennen YK:n vuoden 1951 pakolaissopimusta – aivan kuten suomalaiset evakotkin tekivät. Suomessa "evakko" on kulttuurillisesti ja historiallisesti latautunut termi, mutta en näe, miten esimerkiksi 6,5 miljoonaa Syyrian sisäistä pakolaista eroaisi statuksessaan suomalaisesta siirtoväestä. Eroa voi olla siinä, mikä on ollut viranomaisten rooli muuttoliikkeen kontrolloimisessa ja hallinnassa. Silti yhteistä on, että molemmat ryhmät ovat joutuneet jättämään kotinsa pakon edessä.

Aikana, jolloin pakolaiskysymykset puhuttavat, Karjalan liiton ulostulo on mielestäni omiaan lisäämään stigmaa pakolaisuuden ympärillä. Siirtoväki ja tämän päivän pakolaisryhmät ovat kaikki oman aikansa ja poliittisen tilanteensa uhreja, mutta pakon ja paon elementit ovat niiden kaikkien taustassa läsnä. Siksi en ymmärrä Karjalan liiton tarvetta tehdä kielellistä rajanvetoa siirtoväen ja muiden sodista kärsineiden välillä.

Hyväksymällä, että sadat tuhannet suomalaiset ovat joskus olleet pakolaisia, tunnustamme siirtoväen kohtalon tämän päivän kielellä ja annamme muistutuksen omasta historiastamme sukupolville, joiden maailmassa pakolainen on läsnä.

Markus Heikkinen, Kotka

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.