Lukijalta: Itä-Suomen elinvoimaa vara parantaa

Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI tuottaa säännöllisesti ja tiuhaan tärkeää tietoa seuduista ja kunnista. Tutkija Jouko Järnefelt on ahkeroinut suuren tietomassan kanssa.

Hän on koonnut manner-Suomen kunnista alueelliset indikaattorit kuntien työllisyys-, yritys-, vetovoima-, tulo-, koulutus- ja hyvinvointi- sekä muusta elinvoimadynamiikasta. Kuudelta osa-alueelta viidestä kolmesta muuttujasta ja muun elinvoimadynamiikan alueelta kahdesta muuttujasta. Kustakin 17 muuttujasta arvot vaihtelevat 0–100. Tällöin täysin toivoton kunta saisi 0 pistettä ja kaikki asiat loistaen voisi saada 1 700 pistettä.

Pahnan pohjimmainen oli Rautavaaralla kunta Pohjois-Savosta, 204 pistettä. Kauniainen ei suinkaan yltänyt kuin 1 456 pisteeseen, vaikka onnistui saamaan täydet pisteet kuudesta muuttujasta. Naapurikunta Espoo sai 1 582 pistettä, peitoten 1 501 pisteen Helsingin.

Entäpä kaakkoinen Suomi. Lappeenranta on selkeästi elinvoimaisin kaupunki Lahden ja Savonlinnan sekä Haminan kolmiossa. Lappeenrannan 1 120 pistettä ylittää Lahden (1 109), Mikkelin (1 042), Haminan (922), Kouvolan (936), Imatran (916), Kotkan (879) ja Savonlinnan (731) saavutukset.

Etelä-Karjalan alueella Taipalsaari pesee 1 141 pisteellään Lappeenrannan, vaikka häviää 26 pisteellään yritysdynamiikan alueella. Luumäki kituuttaa 907 pisteellään, siis Kotkaa paremmin luvuin. Lemi jää Kotkasta 21 pisteellä. Aluekehityksen tilannekuva on laskevassa järjestyksessä Savitaipaleen (697), Ruokolahden (669), Parikkalan (554) lähes lohduttoman Rautjärven (544) arvoon.

Tulokset ovat yhdensuuntaisia huoltosuhde-ennusteiden kanssa. Kun huoltosuhde poksahtaa huonommaksi kuin 80 ollaan nopeasti itseään heikentävän kierteen alueella. Kun 100 menee rikki, kunnan verotulot alkavat romahtaa, sillä eläketulo harvoin yltää keskimääräisen aktiivityöntekijän ansioon. Kun kunnallisverotuskin on lievästi progressiivinen, romahdus on sitä suurempi. Kaikki tulot menevät sosiaali- ja terveydenhuoltoon, jos riittävätkään.

Taipalsaarella on panostettava yritysdynamiikkaan. Tässä voi matkailupanostuksilla olla merkitystä. Saimaata pitää oppia hyödyntämään. Josko puhtaamman veden lisäksi löytyisi tarpeeksi perusteluja Kutilan kanavalle.

Iikko B Voipio

Taipalsaari