Lukijalta: Suurkaupungiksi ei tulla täyttämällä keskusta kerrostaloilla

Puusta rakennettu, kaunis ravintola Patria, vanha matkahuollon talo, kivijalkakangaskauppa, ”Olutparkki”, josta oli aivan huikean ihanaa bongata kesälauantaisin tuoreita hääpareja, jotka onnellisina astelivat Lappeen kirkosta ulos. Kreikkalainen ravintola ruutuliinoineen ja kreikkalaissävelmin oli henkinen matka Välimerelle. Ostoksille vaivaton piipahdus katutasolta tavarataloon. Illalla teatteri täyttyi ja kauniin yläkerran atriumin syliin ihmiset jäivät tervehtimään toisiaan ja nauttimaan lasillisen ennen h-hetkeä. Miellyttävä kauppakeskuskahvila houkutteli korvapuusteilla. Oli muuten ohittamaton paikka.

Lappeenrannan ydinkeskustassa oli 80- ja 90-luvulla elämää. Kaupunki oli tunnettu matkailustaan ja kanavastaan. Karjalainen iloisuus ja ystävällisyys ei ollut mikään myytti. Ihmiset olivat onnellisia ja iloisia maalaiskaupungissa, jossa teollisuuden myötä paljon hyvää levittäytyi kaupungille ja kaupunkilaisille. Ja Lappeen kirkko oli kaupungin sydän, kaunis ja ikuista pysyvyyttä edustava status. Ja se ihanan pieni ja sympaattinen kukkakioski kirkon kupeessa.

Vaahteranlehtien tanssin lisäksi ydinkeskustassa on varsin autiota.

Kolmenkymmenen vuoden aikana Lappeenrannan ydinkeskusta on muuttunut ja valitettavasti hiljentynyt. Osa muutoksista on luontaista ajan patinaa, mutta ydinkeskustan vanhojen kiinteistöjen katoamiseen ja uusien rakentamiseen intressejä löytynee puhtaasti rahasta.

Tänään lokakuussa vuonna 2018 kuljen keskustan halki. Vaahteranlehtien tanssin lisäksi ydinkeskustassa on varsin autiota. Lappeen kirkko toki tutulla paikallaan, mutta mittasuhteiltaan jää kyllä Osuuspankin varjoon, enkä näe sitä mitenkään positiivisena ilmiönä ajatellen ydinkeskustan kokonaisnäkymää.

Yritystoiminnan ydin on Iso-Kristiinassa. Eli keskusta on siirtynyt kauppakeskukseen. Se on surullinen ilmiö. Itse olen ”vanhan koulukunnan” ihminen eli kaupunkien keskustat kuuluvat ihmisille, tapahtumille ja yritystoiminnalle. Ja että bussilla ja autoilla pääsee lähelle palveluita. Kyse on faktoista. Suurkaupungiksi ei tulla täyttämällä keskusta kerrostaloilla. Liian tylsää ja mielikuvitusköyhää.

Jos olisi valtaa niin kuin on mieli, toisin kävelykadullemme aitoja ilmiöitä ja elämyksiä ympäröivästä Saimaasta, luonnosta ja varsinkin siitä, mistä Lappeenranta on aina ollut tunnettu. Puu, jota on kuljetettu vuosikymmeniä pitkin Saimaan vesistöjä.

Makuasioista ei voi kiistellä, sanotaan aina. Mutta kyllä tämän teeman ympärillä keskusteltaessa useammankin näkemyksen esilletulolle on oltava mahdollisuus. Nuijamiehen talo ja Kinnusen talo kuuluvat vanhaan Lappeenrantaan. Älkäämme enää niitä hävittäkö. Makuasioita, joista voi ehkä sittenkin vähän kiistellä.

Jaana Kuokka, Taipalsaari

Luetuimmat

Kommentoidut