Lukijalta: EU:n tulevaisuuden ratkaisevat äänestäjät

Yhtenäisestä Euroopasta on unelmoitu ainakin 200 vuotta. Kuluneen 65 vuoden aikana on muodostunut nykyinen EU, jossa tällä hetkellä on pääosa Euroopan väestöstä. EU:n väestön määrä on lisääntynyt viime vuosiin saakka, kunnes ollaan tultu tilanteeseen, jossa väestön määrä alkaa vähentyä Britannian alkaessa irtautuessa unionista. Ajattelemista on siinä, mitkä tekijät toivat Britannian EU:n jäseneksi ja toisaalta, mitkä tekijät ovat sitä viemässä pois siitä.

EU on vakauttanut Euroopan taloutta, se on pelastanut vararikolta Kreikan ja mahdollisesti myös Espanjan. On luotu vakaa taloudellinen resurssi, jolla rahapääoman ongelmia on pystytty ottamaan haltuun. Suomen kannalta vakaa valuutta on luonut turvaa viennille ja sijoituksille, ja hallittu korkotaso myös kotitalouksille.

Euroopan hallinta on perustunut kansallisten valtioiden yhteispäätöksiin. Yhteispäätöksistä luopumisesta puhutaan. Yhteispäätöksistä ei kannata luopua. Suomen kaltaisten pienten valtioiden etu on se, että ne voivat kumota itselleen epäedullisen päätöksen tilanteissa, joissa vaaditaan yhteispäätöksiä.

Aina kun EU on vaikeuksissa, puhutaan sen valuvioista. Kansallisilla valtioilla on paljon valtaa päättää omista asioistaan. Vuoden 2015 pakolaisvyöry EU:n alueelle nopeutui Saksan hallinnon halusta avata rajat kaikille tulijoille. Saksa näki mahdollisuuden saada uutta työvoimaa, jota se tulee lähivuosina tarvitsemaan. Tämä aiheutti poliittisia jännitteitä koko EU:n alueelle. Itäinen EU oikeistolaistui ja oletettavasti pakolaiskriisin takia Britannia aloitti irtautumispyrkimykset unionista. Ruotsi otti 2015 myös paljon turvapaikanhakijoita. Lisäksi Ruotsissa aletaan puhua siitä, että heidän nykyinen turvapaikkapolitiikkansa on epäonnistunut.

EU joutuu muuttumaan muun maailman muutoksen mukana. EU:ta pitää kehittää eteenpäin, jotta kansalaiset tuntevat sen omakseen, kansalaiset tuntevat EU:n ajavan heidän etujaan. Kansalaiset lopullisesti äänestyskäyttäytymisellään ratkaisevat EU:n suunnan, tapahtuu se sitten normaalioloissa tai kriisien kautta.  

Kauko Määttä, diplomi-insinööri, Imatra

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.