Lukijalta: Kaupunkien elinvoimaisuuden edistäminen vaatii uudenlaista hyvinvointivaltion käsitteen määrittelyä—Ollaanko valmiina kuntapalvelujen purkamiseen?

Kyllä ei ole helppoa kuntien budjettien ja taloussuunnitelmien teko.

Suomalaista yhteiskuntaa on rakennettu pitkään, 1940-luvulta lähtien, hyvinvoinnin ja sosiaalisen yhdenvertaisuuden perustalle. Puhutaan hyvinvointiyhteiskunnasta, jonka rahoitus on kuntien ja valtion verotuksen varassa.

On tunnustettava tosiasiat: kasvukeskukset kärsivät väestökasvusta ja taantuvilla alueilla on edessä purkutalkoot.

Parin hallituskauden aikana on Suomeen rakennettu uutta sosiaali- ja terveydenhuollon ja maakuntahallinnon järjestelyä. Sote-uudistus ei ole vielä onnistunut poliittisena päätöksenä, mutta uudistuksen käytännöt ovat jo käsillä.

Väestömuutos, eli väestön siirtyminen pariin kasvukeskukseen ja ei-kasvukeskusten väestön ikääntyminen, on johtamassa ongelmiin. Lyhyesti sanottuna juuri nyt on suuri tarve purkaa pitkän ajan saatossa rakennettua hyvinvointiyhteiskunnan rakenteita. Ne koskevat kuntalaisille suunnattuja palveluita, avustuksia ja julkista infrastruktuuria.

Suomeen on hyvinvointiyhteiskunnan synnyttämisen myötä rakentunut esimerkiksi kouluverkko, joka ei vastaa enää tämän päivän tarpeita. Samoin on käymässä päiväkodeille, liikuntapaikoille, yleisten alueiden hoidolle ja monelle muulle tutulle kuntapalvelulle.

On tunnustettava tosiasiat: kasvukeskukset kärsivät väestökasvusta ja taantuvilla alueilla on edessä purkutalkoot. Purkaminen kohdentuu niin hyvinvointiyhteiskunnan rakenteisiin kuin hyvinvointivaltiolle ominaisiin rakennuksiin, kouluihin ja jopa ympäristöihin, miljöökokonaisuuksiin.

Kaupunkien elinvoimaisuuden edistäminen vaatii uudenlaista hyvinvointivaltion käsitteen määrittelyä – elinvoimaisuuden ja hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Tämä tarkoittaa, että hyvinvointia ja elinvoimaa ei taata rakennuksilla vaan ajankohtaisella ja sisällöltään järkevällä ja pitkäjänteisellä palvelujen tuottamisella ja mahdollisella ulkoistamisella.

Lopulta on kyse siitä, kuinka asennoidumme julkisen sektorin tuottamien palveluiden välttämättömään purkamiseen ja toisaalta totuttujen kuntapalveluiden muodonmuutokseen. Ollaanko Etelä-Karjalassa ja Suomessa valmiina ottamaan askeleen taaksepäin päästäksemme pari askelta eteenpäin.

Topiantti Äikäs, kaupunkikehitysjohtaja, Imatra