Lukijalta: Syntyvyyden laskuun voidaan vaikuttaa parantamalla hedelmällisyyshoitojen saatavuutta ja erikoissairaanhoidon osaamista

Viime päivinä suomalaisia on jälleen puhututtanut syntyvyyden lasku. Näkökulma, jota ei kuitenkaan ole vielä ole nostettu esiin tarpeellisella laajuudella, liittyy terveystekijöihin. Lapsen saannin esteenä voi nimittäin hyvin todennäköisesti olla myös terveydelliset syyt.

Gynekologinen potilasjärjestö Korento ry edustaa 600 000 gynekologisen sairauden tai oireyhtymän kanssa elävää Suomessa. PCOS eli munasarjojen monirakkulaoireyhtymä sekä endometrioosi ovat yleisimmät naisesta johtuvat lapsettomuuden syyt. Molempia näistä sairastaa 10 –15 prosenttia hedelmällisessä iässä olevista naisista eli yhteensä reilu 400 000 naista. Heistä yli puolet joutuu kohtaamaan lapsettomuuden, mikä tarkoittaa Tampereen väkiluvun verran hedelmällisessä iässä olevia naisia.

Näiden naisten kohdalla meillä on mahdollisuus vaikuttaa. Meidän tulisi kiinnittää huomiota hedelmällisyyden turvaamiseen varhaisella diagnosoinnilla ja oikea-aikaisella hoidolla. Endometrioosin kohdalla diagnoosiviive on 6 –9 vuotta ja PCOS:n kohdalla diagnoosi saadaan usein vasta lapsettomuushoitojen yhteydessä. Lisäksi endometrioosin vuosittaiset kustannukset ovat noin 1,5 miljardia euroa, joka on saman verran kuin astman tai diabeteksen hoidon vuosittaiset kustannukset.

Ruotsin Socialstyrelsenin toteuttama tutkimus on osoittanut, että mitä varhaisemmassa vaiheessa endometrioosidiagnoosi voidaan tehdä ja tarpeen vaatima hoito antaa, myös sairaudesta koituvat valtion taloutta kuormittavat kustannukset laskevat.

Samat toimenpiteet pätevät myös endometrioosista ja PCOS:stä johtuvaan lapsettomuuteen. Mitä varhaisemmassa vaiheessa diagnoosi tehdään ja hoito aloitetaan, sitä paremmin pystymme ennaltaehkäisemään mahdollista lapsettomuutta. Lisäksi aikainen diagnosointi ohjaa hoidon seurantaan, jolloin tarvittavia toimenpiteitä hedelmällisyyden säilyttämiseksi pystytään tekemään paremmin.

Syntyvyyden laskuun voidaan siis vaikuttaa parantamalla endometrioosin ja PCOS:n kanssa elävien tilannetta, sillä on hankala lisätä syntyvyyttä, jos ei ole saanut oikea-aikaista hoitoa hedelmällisyyttä heikentävään sairauteen tai oireyhtymään.

Toimenpiteet ovat yksinkertaiset. Ensinnäkin perusterveydenhuollon tietämystä, osaamista ja ymmärrystä täytyy vahvistaa, sillä se on taho, jonne hakeudutaan ensimmäisenä. Esimerkiksi endometrioosilla ei ole olemassa käypä hoito -suosituksia, vaikka sen vaikutukset ovat selvästi kansanterveydelliset ja -taloudelliset. Lisäksi valtakunnallista naistentautien osaamista tulee kehittää myös erikoissairaanhoidossa, sillä tällä hetkellä meillä on suuria alueellisia eroja, jotka lisäävät epätasa-arvoisuutta.

Vanhempien, nuorten kanssa työskentelevien ja terveydenhuollon ammattilaisien tulisi kantaa vastuuta vastuullisen kuukautispuheen edistämisestä, eli siitä että kuukautispuheessa nostetaan esiin myös epätyypilliset kuukautisoireet. Sitä kautta lisäämme ymmärrystä siitä, mikä on normaalia ja milloin on syytä hakeutua jo varhaisessa vaiheessa hoitoon. Ylipäätään naistentaudit ja hedelmällisyyttä alentavat sairaudet tulisi ottaa tosissaan, eikä niiden merkitystä yhteiskunnan ja yksilön tasolla tulisi koskaan vähätellä.

Korento ry on tehnyt työtä näiden asioiden eteen jo 20 vuotta ja on valmis tarjoamaan vuosien aikana rakentuneen tietämyksen ja osaamisen yhteiskunnan toimenpiteiden käyttöön, jotta voimme vaikuttaa tältä osin syntyvyyteen sekä yksilötason kohtaloihin, sillä jo sairauden tai oireyhtymän tuoma lapsettomuuden uhka on raskas taakka kantaa.

Jutta Laino-Tabell
Kirjoittaja on Gynekologinen potilasjärjestö Korento ry:n toiminnanjohtaja.