Lukijalta: Luottamusyhteiskunnan arvo näkyi koronakriisistä selviytymisessä

Mitkä maat ovat selviytyneet koronakriisistä parhaiten? Kysymykseen saatiin vastauksia Tampereen yliopiston sosiaalipsykologian professorin Atte Oksasen johtamasta tutkimuksesta, jossa analysoitiin koronavirukseen kuolleisuutta 25 maassa.

Tutkimuksessa huomattiin, että yhteiskunnallinen luottamus selittää uhrien osuutta väestöstä. Mitä suurempi on luottamus esimerkiksi viranomaisiin ja hallintoon, sitä pienempi on kuolleisuus. Muita selittäviä tekijöitä ovat muun muassa väentiheys, turistien ja sosiaalisten kontaktien määrä sekä eristystoimien ripeys ja voimakkuus.

Tulos vastaa aiempia tutkimustuloksia, joiden mukaan korkean luottamuksen maissa ihmiset seuraavat todennäköisemmin viranomaisten neuvoja ja ohjeita. Heikon institutionaalisen luottamuksen maissa on keskimäärin enemmän covid-19-taudin kuolonuhreja miljoonaa asukasta kohti kuin maissa, joissa luottamus on suuri. Parhaiten selvinneitä korkean luottamuksen maita ovat tutkimuksen mukaan Suomi, Norja, Tanska ja Sveitsi.

Suomessa usko instituutioihin on korkea. Myös yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa korostuu yksi asia: luottamus. Kansalaisten luottamus viranomaisten toimintaan ja yhteiskuntaan sekä ihmisten keskinäinen luottamus ovat henkisen kriisinkestävyyden keskeisiä tekijöitä.

Koronaepidemian opetuksia on, että luottamusyhteiskunta on säilytettävä vahvana. Luottamus rakennetaan arjessa, normaalioloissa. Olennaista on ihmisten kokemus oikeudenmukaisuudesta ja heidän arvonsa näkemisestä.

Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta on keskeistä, että kuka tahansa voi olla varma, että sairastuessaan hänet hoidetaan mahdollisimman hyvin, taloudelliseen kriisiin joutuessaan hän saa tukea ja ettei hän kriisin keskellä jää yksin taakkojensa kanssa.

Ei ole sattumaa, että Suomessa – kuten muissakin pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa – rehellisyys, auttamishalu ja luottamus ovat yhä arvossaan. Parhaiten sijoittuneille maille on yhteistä hallinnon avoimuus, sanan- ja lehdistönvapaus, kansalaisoikeudet ja riippumaton oikeusjärjestelmä.

Pohjoismaisen hyvinvointivaltion juuret ovat luterilaisuudessa. Kirkon pitkäjänteinen, varsinkin Lutherin Katekismuksiin pohjautuva opetus on muodostanut yhteisen arvopohjan. Luottamus esivaltaan ja viranomaisiin on kansamme vahvuus, josta kannattaa pitää huolta.

Kirkon tehtävänä on toimia osaltaan yhteiskunnallisen turvallisuuden, yhteenkuuluvuuden ja luottamuksen rakentajana.

Seppo Häkkinen

Mikkelin hiippakunnan piispa