Lukijalta: Lentomatkustamisen kasvu vaatii panostamista päästökompensaatioihin

Keskustelu Lappeenrannan lentokenttäsäätiön liiketoiminnan tukemisesta jatkuu (E-S 8.1.). ”Ilmastopääkaupungin” profiiliin lentämisen tukeminen istuu heikosti. Koko EU:n tasolla lentoliikenteen osuus on kolmisen prosenttia suorista kasvihuonekaasupäästöistä, mutta kasvamaan päin. Epäsuorat päästövaikutukset nostavat vaikutukset kaksin- tai jopa viisinkertaiseksi.

Paras ilmastoteko olisikin luopua lentomatkailusta tai vähentää sitä. Jäljelle jäävä lentäminen tulisi pyrkiä kompensoimaan panostamalla joko fossiilittomaan energiaan tai kasvattamalla nopeasti hiilivarastoja.

Kaupunginhallituksen tammikuinen päätös kompensointikeinojen selvittämiseksi onkin välttämätön. Tarjolla on jo useita kompensaatiotuotteita, mutta eurooppalaisia kohteita on niukasti. Valtaosin kehitysmaihin suuntautuvien hankkeiden todellinen vaikuttavuus on usein epävarma.

Kustannustehokas ratkaisu on kehittää yksinkertaisia, luonnon omiin hiilivarastoihin pohjautuvia menetelmiä. Yksi sellainen on uppopuun aktiivinen lisääminen rantavesiin. Rantojen uppopuusto on biologinen, ravinteita kierrättävä puhdistamo, vesiluonnon rikastuttaja ja tuhansien vuosien pysyvä hiilivarasto. Saimaasta parin metrin syvyydestä löytyneet muinaismetsän 8000 tuhatta vuotta vanhat jäänteet ovat referenssi, johon on hyvä nojata.

Kari-Matti Vuori

Toimitusjohtaja, tutkimusprofessori,

Luonto- ja tiedekeskus Saimaarium