Lukijalta: Työeläkejärjestelmän riippumattomuutta pitää vaalia sekä ulko- että sisäpuolisilta sorkkimisilta

Huomaan työskennelleeni jo 47 vuotta sitten  –siis varhaisemmin kuin uuden hallituksen keski-ikä –työeläkejärjestelmän kehittämiseen niin hyvässä kuin pahassa. Pahin moka oli osallistua puoliväli-indeksin syntyyn, tosin eriävää mielipiteellä. Suomen työeläkejärjestelmän itsenäisyys lukittiin EU-jäsenyysneuvotteluissa poikkeuksella henkivakuutusdirektiiviin. On siis syytä vaalia työeläkejärjestelmän riippumattomuutta sekä ulko- että sisäpuolisilta sorkkimisilta.

Nyt on ilmassa kolme erilaista toivomusta tai sisäistä toimenpidettä. Vuoden 1975 jälkeen syntyneiden leskeneläkkeet aiotaan tehdä määräaikaisiksi. Siis tämän juhannuksen hääparit Kallet ja Maijat sekä jouluna syntyvät Aaro-pojat tulevat olemaan huonommassa asemassa kuin varhemmat sukupolvet. Perhe-eläke on ollut työsuhteeseen liittyvä etuus, joka vakuutuksena juoksee koko avioliiton keston ajan ja suojaa leskelle toimeentulon viimeiseen huokaukseen. Laskennallinen säästö ei ole pitkän perinteen hylkäyksen väärti.

Kolmas pulma on työeläkeyhtiöiden sisäinen.

Hallitus haluaa työmarkkinajärjestöjen keksivän viisasten kiven, jolla vappusatanen voitaisiin taata myös niille työeläkeläisille, joihin kansaneläkkeen korotus ei vaikuta ja jotka eivät maksa verojakaan. Hankala rasti, sillä vakuutusperiaatteena on maksaa se, mistä on säädetty tai sovittu. Jos henkilön työhistoria ei ole tuottanut suurempaa eläkettä kuin 1 399 euroa, niin mistä varoista satanen rahoitetaan? Työeläkejärjestelmä ja sen rahoitus on suunniteltu aktuaarisesti, vakuutusmatemaattisesti, eikä siinä ole varauduttu ylimääräisiin eläkkeiden korotuksiin. Entäpä Marja-eläkeläinen, jonka eläke on 1 401 euroa, miten häneen tulee suhtautua? Sorkkimiselle ei ole hyviä vaihtoehtoja.

Kolmas pulma on työeläkeyhtiöiden sisäinen. Direktiivipoikkeusta on puolusteltu työeläkerahastojen itsenäisyydellä ja vakuutusluonteisuudella. Ilmarisen toimitusjohtaja Timo Ritakallion siirryttyä OP-ryhmän pääjohtajaksi hänen tilalleen tuli OP-ryhmästä Jouko Pölönen, joka on pannut yhtiössä tuulemaan. Johtoryhmästä on ”ulostettu” aktuaarijohtaja 1.7 lukien ja Jaakko Kiander on tarttunut Eläketurvakeskuksen tarjoukseen. Pidän kehitystä turmiollisena. Voimmeko puhtaalla omallatunnolla puolustaa direktiivipoikkeusta, joka suojaa järjestelmää eurooppalaiselta kilpailulta.

Meillä on kaksi huomattavan suurta työeläkeyhtiötä, muutama pienempi ja joitakin eläkesäätiöitä. Taitaa olla syytä palata tähän viimeiseen teemaan perusteellisemmin.

Iikko B. Voipio, Taipalsaari

Luetuimmat

Uusimmat uutiset

Kommentoidut