Lukijalta: Ajatus Suomen erillissodasta Venäjää vastaan on absurdi

Lassi Laukkanen jatkaa yksipuolista kirjoitteluaan vuodesta toiseen, haaveillen Suomen Nato-jäsenyydestä (ES 27.12.). Kansan mielipide jäsenyydelle on kasvanut yhä kielteisemmäksi, kun Ukrainan ja Krimin tapahtumien jälkeistä maamme miehitystä ei sitten tapahtunutkaan.

Laukkanen kertoo, kuinka taas upseereiden keskuudessa kannatus jäsenyydelle on korkea. Onneksi upseerit eivät meillä päätä poliittisista kysymyksistä,  ja korkeat kannatusluvut ovat tietenkin ymmärrettävissä jo pelkästään urakehitystä silmälläpitäen, lisäisihän jäsenyys huomattavasti mahdollisuuksia hyväpalkkaisiin tehtäviin Naton toimintaympäristössä maailmanlaajuisesti.

Laukkanen esittää myös arvionsa, miten liittoutuminen poistaisi uhan joutua yksin erillissotaan Venäjää vastaan. Laukkanen ei esitä, mikä olisi mahdollisesti syy Suomen ja Venäjän väliseen erillissotaan, ei kai sentään joku lapsiasiakiista? Kukaan suomalainen sotilaspoliittinen asiantuntija ei pidä mahdollisena Suomen joutumista sotaan Venäjän kanssa yksin, vaan se liittyisi osana laajaan eurooppalaiseen konfliktiin.

Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti, eversti Arto Nokkala pohti kysymystä kirjassaan ”Kyky ja tahto”, ja näki konfliktin mahdolliseksi vain osana Naton ja Venäjän kriisiä. Venäjän voimat ovat kuitenkin rajalliset, eikä se eversti Nokkalan mielestä kykene keskittämään maatamme vastaan kuin noin kymmenen prikaatia. Suomella olisi kyky torjua rajoitettu hyökkäys maahamme ilman Naton tukeakin. Emme kuitenkaan olisi yksin kuten talvisodassa.

Naton jäsenmaana tietysti altistuisimme Venäjän massiivisen ennaltaehkäisevän iskun kohteeksi, jos konflikti olisi tulossa Venäjän ja Naton välille. Siitä kauhuskenaariosta presidentit Mannerheim, Paasikivi ja Kekkonen yrittivät meidät välttää. Suomettuminen oli siitä aika halpa hinta, ei tosin yhtä sankarillinen kuin kaatua viimeiseen mieheen miehitystä torjuttaessa, mutta toisen maailmansodan jälkeiset tapahtumat osoittavat, että valintamme oli ainut oikea.

Tapio Tuomisto, Lappeenranta

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.