Lukijalta: Mielikuvitus, tiede ja luova työ

Kirjoittaessaan kuulennoista ja sarjakuvasankari Tintistä Markus Malmi käsittelee mielikuvitusta, tiedettä ja luovuutta toisistaan irrallisina asioina (ES 20.7.). Hän sanoo, että ei pelkästään tiede vaan myös luovuus vie asioita eteenpäin, ja että kunakin aikana tulee olemaan luovia sekä mielikuvitusrikkaita ihmisiä.

Mielestäni mielikuvitus, tiede ja luovuus eivät ole toisistaan irrallisia, vaan saman asian, kehitystyön, elementtejä. Ei voi olla luovuutta ilman mielikuvitusta ja tiedettä.

Ihmisen olemukseen kuuluu kyky ajatella abstraktisti ja loogisesti. Abstrakti on latinaa ja tarkoittaa mitä tahansa havaintoyhteydestä irrotettua. Abstrakti ajattelu tarkoittaa ihmisen kykyä ajatella asioita, esineitä ja olioita, joihin hänellä ei ole havaintoyhteyttä. Se tarkoittaa kykyä ajatella asioita, joita ei ole olemassakaan ainakaan vielä. Tätä kykyä minä kutsun arkisesti mielikuvitukseksi. Tieteentekijät, tutkijat, puhuvat hypoteeseistä.

Kaiken uutta luovan työn lähtökohta on mielikuvitus. Pelkkä mielikuvitus ei kuitenkaan luo mitään uutta. Tarvitaan myös logiikkaa. Sana tulee kreikan kielestä ja tarkoittaa ajattelua, jossa lähtökohtana on yksi tai useampi ehto, alkuperuste, jonka totuudellisuus oletetaan varmaksi. Logiikka on tieteen tekemisen keskeisin metodi. Se etenee alkuperusteesta johtopäätöksiin, joiden totuudellisuus varmistetaan kokeilla ja viime kädessä käytännön toiminnalla. Jos johtopäätös osoittautuu vääräksi, palataan lähtöruutuun ja jatketaan tutkimustyötä uuden hypoteesin pohjalta.

Luova työ ei siis ole pelkkää mielikuvitusta tai inspiraatiota. Konkreettisen lopputuloksen, uuden luomuksen, aikaansaamiseksi tarvitaan poikkeuksetta myös tieteellistä työtä. Taisipa olla itse Albert Einstein, joka totesi, että luova työ sisältää inspiraatiota noin yhden prosentin verran ja loppu on pelkkää perspiraatiota.

Asko Munukka,