Lukijalta: Yhteisöllisyys on ihmisen perustarve

Kun ihminen joutuu tilanteeseen, jossa pitää valita auttaako toista ihmistä tämän kohdatessa vaikeuksia, vai jättääkö auttamatta, paljastuu miksi meidän pitää tajuta, kuinka tärkeä osa elämäämme on yhteisöllisyys. Jos ja kun valitsemme tien sulkea silmämme meiltä pyydetyltä avulta, valtaa meidät kiusallinen tunne, joka pahimmillaan saattaa tuntua samalta tunteelta, jos ajaudumme rikoksen polulle. Valitessamme auttamisen tien, tunnemme syvää mielihyvää.

Miksi yhteisöllisyys on ihmisen perustarve? Mielestäni meidän pitää tajuta, että ihmiseksi kehittymisen alkuaikoina ei yksikään ihminen pystynyt elämään ilman yhteisön antamaa turvaa ja apua. Tämä vaihe kehittymishistoriassamme syöpyi geeniperimäämme tavalla, jossa annamme toinen toisillemme apua ja saamme yhteisöltä apua, kun sitä tarvitsemme. Vaikka nyky-yhteiskunta auttaa meitä monelle eri tapaa ja it-alan laitteet mahdollistavat helpon yhteydenpidon, ei niitä parhaalla tahdollakaan voi nimittää siksi yhteisöllisyydeksi, joka oli toiminnallinen perusta vielä sotiemme jälkeisellä kaudella.

Kun Lauritsalan kauppalan poikien kuukausitapaamisiin tulee kerta toisensa perään yli 70 poikaa, joiden keski-ikä ylittää 70 vuotta, ei sitä mielestäni voi selittää muulla kuin sillä, että nuoruutemme alkumetreillä saimme kokea aidon yhteisöllisyyden antaman hyvänolon tunteen. Tätä tunnetta etsimme toiminnassamme ja suosittelemme tätä kaikkiin yhteiskuntamme toimintoihin.

Vaikka emme vielä ole tietoisia kolmen yliopiston tekemän tutkimuksen antamista suositteluista, uskallamme sanoa sen pitävän sisällään näkemyksen, että yhteisöllisyys ihmisen perustarpeena ei toteudu vain it-alan keksimien laitteiden avulla. Kahden ihmisen tapaamista kasvokkain ja mahdollista astumista ihmisen käden ulottuvuuden piirin sisäpuolelle, antavat tapaamiselle sisällön mitä ei edes tekoälyllisyydellä varustetut robotit voi saavuttaa.

Matti Räsänen, Lappeenranta

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet

Luetuimmat