Lukijalta: Paluu Saimaalle

Saimaa-ilmiö 2026 -kulttuuripääkaupunkihanke herättää mielipiteitä ja intohimoja. Onko järkee vai ei, ainutlaatuinen mahdollisuus, päätä hakataan itäsuomalaiseen mäntyyn, ollaan ylpeitä itäisen Järvi-Suomen ilmiömäisyydestä ja niin edelleen. Se, että Savonlinna, Joensuu, Kuopio, Mikkeli ja Lappeenranta rakentavat uutta yhteistyötä ja kehittävät Saimaan ympärille kulttuurin ja luovan talouden verkostoa, on jo itseisarvo. Nurkkakuntaisuudesta ei voi ainakaan syyttää.

Saimaa-ilmiön sytyttäjiin kuuluva Parikkalan kunniaisäntä Jani Halme on vakuuttanut, että voimme muuttaa Itä-Suomen tulevaisuuskertomusta erityisesti kulttuurin avulla – culture can change the story. Mutta millaista tulevaisuutta olemme rakentamassa ja ennen kaikkea, mitä itse asiassa olemmekaan muuttamassa?

Oma näkemykseni on, että olemme tienhaarassa, jossa on tehtävä valintoja. Ainutlaatuinen kansanperinteemme, joka on ollut osa pitkää kehityskulkua, josta jalostuivat mm. Kalevala ja taiteen kultakausi, on hyvä lähtökohta kulttuuriselle kestävyydelle. Se on lähtökohta myös Saimaa-ilmiön yhteiselle arvopohjalle. Sen avulla muodostamme käsitystä eurooppalaisesta ulottuvuudesta, jolla Saimaa-ilmiö kytkeytyy osaksi eurooppalaista sivistystarinaa.

Kun yhdistämme Saimaa-ilmiössä oman perinteemme ja pohjoismaiset ihanteet eurooppalaiseen arvopohjaan, olemme entistä itsevarmempia olemaan eurooppalainen kulttuurialue, jossa ratkotaan yhteisiä globaaleja haasteita kansainvälisessä yhteistyössä. Näin kansainvälisyys luo meille vakautta ja vaurautta.

Tienhaaran toinen valinta on kestävä kehitys, johon Saimaa-ilmiön on otettava kantaa. Elämme aikakautta, jossa ympäristökriisi ja ilmastonmuutos muuttavat ennennäkemättömästi ihmiskuntaa. Euroopan parlamentti on julistanut ilmastohätätilan, ja YK:n juuri julkaisema jättiraportti maapallon tilasta osoittaa, että tarvitsemme heti kahdeksan massiivista muutosta luonnon tuhon pysäyttämiseksi.

Saimaa-ilmiö voi parhaimmillaan olla hieno sivistysprojekti.

Presidentti Sauli Niinistö muistutti hiljattain puheessaan YK:n yleiskokouksessa muutosten kiireellisyydestä. Välttämättömyydestä on tehtävä hyve: ”Nyt kun koko maailma on elpymisstrategian tarpeessa, meidän on varmistettava, että tie, jonka valitsemme, johtaa kohti kestävää tulevaisuutta. Sen sijaan, että palaisimme kestämättömiin tapoihimme, meidän on todella jälleenrakennettava parempaa ja vihreämpää.”

Saimaa-ilmiö voi parhaimmillaan olla hieno sivistysprojekti, jossa yhdistyvät luonnon monimuotoisuuden kunnioittaminen ja ihmisten hyvinvoinnin kestävä kehittäminen – eurooppalaiseen arvopohjaan tukeutuen. Näistä palasista Saimaa-ilmiön on mahdollista rakentaa oma ja ainutlaatuinen kulttuurisen kestävyyden ohjelma, joka viestii vahvasti, millainen kulttuurin ja luovan talouden verkosto loihtii tulevaisuustoivoa ja millaisen perinnön haluamme jättää tuleville sukupolville.

Jyri Wuorisalo

TKI-asiantuntija, liiketalous (human security ja ilmastoturvallisuus)

Savonia-ammattikorkeakoulu

Luetuimmat