Lukijalta: Digiosaamista kehitetään sosiaali- ja terveydenhuollossa

Perehdyttyäni kansainväliseen tutkimustietoon sosiaali- ja terveysalan teknologisten palvelujen käyttöön liittyen, oli nähtävissä, että huolet digimaailmasta ovat hyvin samanlaisia kuin Suomessa. Monissa maissa pyritään varautumaan lisääntyvän palvelujen kysynnän ja nuorten ikäluokkien pienenemisen aiheuttamaan ammattilaispulaan teknologiaa hyödyntämällä. Erityisen tärkeää olisi ottaa kansalaiset mukaan jo suunnitteluvaiheessa, jotta voitaisiin luoda oikeasti käyttäjäystävällisiä ja asiakaskeskeisiä palvelukokonaisuuksia.

Tutkimusten mukaan erityisiä huolia aiheuttavat kansainvälisestikin erityisryhmien, kuten muistisairaiden ja kehitysvammaisten ihmisten, mahdollisuudet saada palveluja tasavertaisesti. Kokonaisuuden kannalta on hyvä, että teknologian tuomia mahdollisuuksia pystyy hyödyntämään suuri joukko ihmisiä. Kaikki eivät kuitenkaan pysty siirtymään digimaailman palveluihin ja eriarvoistuminen on jatkuvasti torjuttava uhka tässäkin.

Kuinka moni olisi valmis antamaan oikeuden seurata makuuhuonettaan ympäri vuorokauden?

Hyviä kokemuksia on saatu esimerkiksi Tanskassa, jossa mielenterveyskuntoutujat kokivat digitaalisten palvelujen helpottavan etenkin työssäkäyvien kuntoutujien ajankäyttöä ja tehostavan terapiatapaamisten sisältöjä. Esimerkiksi oirekyselyn täyttäminen ennen hoitajan tapaamista on ollut hyvin toimiva palvelumalli.

Robotit ja keinoäly tulevat useissa tutkimuksissa esille erityisesti vastuukysymysten näkökulmasta. Kenen virhe oikeasti on, jos keinoäly tekee virheen, ja kuka sen korvaa? Järjestelmäthän on ohjelmoitu ihmisten toimesta ja keinoälyn tuottama tieto analysoidaan ihmisten tuottaman kriteeristön pohjalta. Kuinka paljon voi luottaa keinoälyn tulkintoihin?

Tärkeä eettinen kysymys on myös yksityisyyden suoja, jonka ihmiset määrittelevät eri tavoin ja erilaisista kulttuureista käsin. Kenen kaikkien onkaan mahdollista päästä lukemaan minua koskevaa tietoa? Videovalvontalaitteilla voidaan lisätä turvallisuutta, mutta kuinka moni olisi valmis antamaan oikeuden seurata makuuhuonettaan ympäri vuorokauden, kun muistisairaus on tuonut lisääntyneen riskin vuoteesta putoamiseen?

Saimaan ammattikorkeakoulu on mukana 22 muun korkeakoulun kanssa SotePeda 24/7 -hankkeessa, jossa kehitetään digitaalisuuteen liittyvää osaamista sosiaali- ja terveydenhuollossa. Eri alojen ammattilaiset, opiskelijat, järjestöt ja asiakkaat ovat mukana, kun erityisesti eettisiin kysymyksiin teknologian käyttöön liittyen pohditaan ratkaisuja. Tervetuloa mukaan vaikuttamaan, lisää tietoa saa allekirjoittaneelta.

Kristiina Helminen, projektipäällikkö, Saimaan ammattikorkeakoulu