Lukijalta: Lappeenrannassa tehdään purkamalla tilaa tötteröille ja muille virityksille

Lappeenrannan keskustasta aiotaan purkaa kaikki vähänkin vanhempi rakennuskanta kansiareenan ja tornitalojen tieltä. Kunnallinen demokratia näyttääkin muuttuneen kaavoittajan, rakennusliikkeiden, sijoittajien ja pienten eturyhmien puuhasteluksi. Kuntalainen joutuu sivusta seuraajaksi, kun hänen riesakseen sälytetään toisarvoisia hankkeita verotaakkaa kasvattamaan. Päätöksiä siunaavasta valtuustosta on tullut pelkkä hampaaton kumileimasin, jos valtuutetun asenne on tämä:”kaksi vuotta tuli täytee kaupunginvaltuustossa , itse valtuustotyö ei ihan älyttömästi rasita, kun siellä asiat ovat jo ennakkoon hallituksessa ja lautakunnissa puhuttu selviksi...”. (lainaus erään valtuutetun julkiselta fb-seinältä)

Lappeenranta on sijoittajien ja rakennusliikkeiden armoilla. Vesitornikin laitettaisiin matkailukäyttöön, jos sijoittajat sen vain tekisivät. Kansiareenan puuhamiehet odottavat nyt kuumeisesti sijoittajia hankkeensa pelastajiksi. Veronmaksajien rahaa on poltettu rutkasti konsultteihin ja selvityksiin. Ohjausryhmän puheenjohtaja haluaa lähes pakkomielteisesti viedä epärealistisen, lähinnä alussa vitsiltä kuulostaneen kansiareenavirityksen maaliin.

Lappeenrannassa kaikki mahdollinen halutaan jalostaa tonttimaaksi.

Lappeenrannassa kaikki mahdollinen halutaan jalostaa tonttimaaksi. Armilan sairaala ja työväentalo ovat nyt purku-uhan alla. Jos hävittämistä ei perustella sisäilmaongelmilla, niin sitten vedotaan käyttökustannuksiin tai talon ”rumuuteen”. Todellisuudessa takana on pelkkä ahneus. Rakennetaan vain lisää, vaikka keskustassa on tarjolla tyhjiä liiketiloja ja kovahintaisia asuntoja. On järjetöntä purkaa kunnossa olevia rakennuksia. Kaupungissa tulee näkyä eri aikakaudet.

Armilan sairaala on osoittanut tarpeellisuutensa. Työväentalollakin olisi paikkansa säilytettävien rakennusten listalla, säälittävää jos se korvataan laatikoilla, joita keskustaan on noussut viime vuosina liikaakin. Työväentalon dokumentointi riittää Museovirastolle. Museoviraston toimintatavat ovat ollet varsin erikoisia aiemminkin, se ei vastustanut Senaatti-kiinteistön aikomusta laittaa Kotkaniemi myyntiin ja otti vastaan 60 000 euroa venäläismiljonääriltä, joka halusi jouduttaa Museoviraston kaivantoja Taipalsaaren rantatontillaan (Ilta-Sanomat 28.6.2008).

Etelä-Saimaan kuvassa (13.9.) kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä iloitsi Kinnusen talon puolesta. Ei Lappeenranta voi ottaa kunniaa näistä harvoista suojelukohteista, koska Kinnusen talon säilyi yksityishenkilön ansiosta ja Nuijamiehen elokuvateatterirakennus kulttuuriaktiivien avulla. Miksi kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä ei ole julkisesti ottanut kantaa kaupungin keskustaan suunnitteilla olevaan jättimäiseen kansiareena -hallihankkeeseen kaikkine massiivisine liikennejärjestelyineen?

Kaupungin talous on tiukoilla. Nyt on syytä priorisoida menot, peruspalvelut etusijalle eikä haksahtaa toisarvoisiin suurellisiin rahaa nieleviin hankkeisiin. Myös Eksoten taloudesta on kuulunut huonoja uutisia, suurimpana kuntana Eksotessa Lappeenrannan rasitteet vain kasvavat, joten jarrut pohjaan lisähankkeille.

Jouko Manninen, Lappeenranta