Lukijalta: Kotona asuvat muistisairaat ovat erityisen haavoittuvassa asemassa

Kotona asuvat muistisairaat ovat poikkeusoloissa erityisen haavoittuvassa asemassa

Suomessa arviolta 193 000 ihmistä sairastaa muistisairautta, heistä 100 000 ihmisellä sairaus on lievä ja 93 000 ihmisellä keskivaikeaa tai vaikea. Koronaviruksen takia muistisairaiden ja heidän läheistensä tilanne on kuormittava. Erityisen vaikea tilanne on kotona asuville ja heidän läheisilleen.

Muistisairaiden toimintakykyä ja elämänlaatua tukeva päivätoiminta on valtioneuvoston asettamien rajoitustoimien takia tauolla. Osa kunnista on lopettanut kokonaan palveluseteleiden ja maksusitoumusten myöntämisen toimintaa tuottaville. Vaikka fyysisiä kohtaamisia ei voida nyt järjestää, palveluntuottajat voivat innovoida muita tapoja olla yhteydessä sairastuneisiin ja läheisiin. Esimerkiksi monet järjestöt ovat ketterästi muuttaneet toimintatapojaan kohderyhmiensä tavoittamiseksi.

Päivätoiminnan evääminen muistisairailta kokonaan on lyhytnäköistä. Pitkittyessään se heikentää muistisairaan toimintakykyä ja on läheisille äärimmäisen kuormittavaa.

Osa kunnista on myös lopettanut vuorohoidon tarjoamisen kotona asuville muistisairaille. Vuorohoito tarjoaa merkittävän tuen ja hengähdystauon vaativaan omaishoitajan tehtävään. Jos omainen uupuu, seuraukset ovat paitsi inhimillisiä, myös taloudellisia.

Muistisairaat ovat omaishoidon suurin ryhmä ja osa kotona asuvista muistisairaista on käytännössä täysin riippuvaisia omaisen hoidosta. Kuntien tulisi varautua tilanteeseen, jossa epidemian edetessä omaishoitaja, esimerkiksi iäkäs puoliso, sairastuu koronavirukseen ja joutuu sairaalahoitoon. Omaisia painaa huoli omasta sairastumisesta ja muistisairautta sairastavan läheisen pärjäämisestä. Yksin jäädessään muistisairaiden perustarpeet kuten ravitsemus, hygienia ja fyysinen turvallisuus ovat äkkiä vaarassa jäädä toteutumatta.

Merja Mäkisalo-Ropponen

puheenjohtaja

Sari Sarkomaa

varapuheenjohtaja

Katariina Suomu

toiminnanjohtaja

Muistiliitto