Lukijalta: Yritysveropolitiikalla voidaan vaikuttaa suomalaisten yritysten menestykseen ja kansantalouteen

Historian syitä ja oppeja olisi hyvä huomioida päätöksenteossa. Listaamattomien osakeyhtiöiden verokohtelun suhteen historialliset syyt ja opit tahtovat unohtua täysin. Muistan omasta asevelvollisuusajalta sen viisauden, että Puolustusvoimilla mikään asia ei ollut sattumanvaraisesti jollain tapaa vaan kaikella on syynsä ja perusteet.

Yhteisöveron suuruus on Suomessa 20 prosenttia vuonna 2019. Suhteessa yritykseen sidottuihin varoihin ja kertyneisiin voittoihin voi omistaja nostaa pääomatuloa ulos yrityksestä. Osingon maksaja tekee osingoista 7,5 prosentin ennakonpidätyksen, jos osinko on alle 150 000 euroa.

Euromääräisen ylärajan lisäksi vuotuiselle nostolle on myös toinen yrityksen arvoon liittyvä raja: Jos osinko ylittää osakkeen matemaattiselle arvolle lasketun 8 prosentin tuoton, ylimenevästä osasta 75 prosenttia on osingonsaajalle ansiotuloa ja 25 prosenttia verotonta tuloa. Verohallinto laskee listaamattoman osakeyhtiön osakkeen matemaattisen arvon yhtiön edellisenä vuonna päättyneen tilikauden taseen perusteella. Osakkeen matemaattinen arvo saadaan siten, että yhtiön nettovarallisuus jaetaan osakkeiden lukumäärällä.

Juuri tuo kahdeksan prosentin vaade kannustaa yrittäjiä yhtäältä kasvattamaan liiketoimintaa ja toisaalta tekemään samalla yritysten taseista vahvan. Kun 1980-luvulla tällaista pitkäjänteiseen ja kestävään talouden suunnitteluun ohjaavaa veromekanismia ei ollut, nähtiin lyhytjänteisen ajattelun tulos 1990-luvun laman yhteydessä. Toki useampi kehityskulku meni 1990-luvun lamassa ikävästi yhteen, mutta yksi keskeinen syy laman pitkittymiseen, syvyyteen ja yritysten konkurssiaaltoon oli juuri verotuksen ohjausmekanismin puutteet: Yritykset eivät olleet tuolloin taloudellisesti valmiita ottamaan vastaan lukuisia yhtäaikaisia taloudellisia takaiskuja.

Listaamattomien osakeyhtiöiden verokohtelu kannustaa yrityksiä vakavaraisuuteen. Ohjaavilla yritysveropolitiikan mekanismeilla voidaan vaikuttaa siihen, miten taloudellisesti vahvoja suomalaisista yrityksistä muodostuu ja tuo edelleen vaikuttaa siihen kuinka vahva kansantaloutemme tosiasiallisesti on. Haluaisin uskoa, että historiasta voi ja tulee oppia. Varmasti monelta konkurssilta on vältytty ja monella suomalaisella on työt jatkuneet — toisin saattaisi olla, mikäli tätä ohjausmekanismia ei olisi otettu käyttöön lainkaan.

Matti Kuittinen,

YTM, Keskustan Karjalan piirin toiminnanjohtaja, Lappeenranta

Luetuimmat

Kommentoidut