Lukijalta: Erikoissairaanhoidon rahoitus valtion piikkiin—Monet yt-neuvottelut kertovat, että kustannuksia on kuntien näkökulmasta helpotettava

Sosiaali- ja terveydenhoidon uudistusta on valmisteltu ainakin 13 vuotta. Melkein kaikki mahdolliset ja mahdottomat mallit on käyty läpi ja kuopattu.

Yksi lähtökohta on ollut erikoissairaanhoidon (esh) kustannusten siirtäminen kunnilta ja kuntayhtymiltä valtiolle. Kysymys on siitä, että kalliiden toimenpiteiden satunnaisvaihtelu on liian pienille yksiköille vaikeasti ennakoitavaa sekä maksurasitus heilahtelee liian ennakoimattomasti.

Jos valtio tulisi esh-menojen maksajaksi, suurituloisetkin osallistuisivat yhteisiin menoihin.

Nykyinen hallitusohjelma, vaikka pyrkii ottamaan huomioon aiemman valmistelun, siirtää sote-uudistuksen toteutumisen ainakin vuoteen 2023. Tätä vatulointia eivät kunnat enää kestä.

Sote-veteraani, maisteri Kirsi Varhila, tuleva sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö fokusoi HS:n lauantaihaastattelussa 31.8 uudistuksen painopisteeksi terveyskeskusten uudistamisen. Hyvä niin. Se on toteutettavissa toimivien sote-kuntayhtymien toimesta. Yhtä vain puuttuu: raha.

Kunnissa odotettiin sote-uudistusta jo vuonna 2016. Sitten uudistuksen alku on siirtynyt vuosi kerrallaan, viimeksi uskottiin uudistuksen tulevan voimaan vuonna 2021. Eikä nytkään hyvältä näytä, että tämäkään vaalikausi riittää.

Yt-neuvottelut Päijät-Hämeessä, Kymenlaakson Kymsotessa, Etelä-Savon Essotessa, Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä ja Kysissä ovat esimerkkejä, että esh-kustannuksia on kuntien näkökulmasta helpotettava

Eksoten esh-menoihin kunnat osallistuivat vuonna 2018 164 miljoonalla eurolla eli 39 prosentilla kokonaislaskutuksesta. Taipalsaaren kohdalta esh-menot oli 5,2 miljoonaa euroa.

On huomattava, että eräänlaisina vapaamatkustajina ovat pääasiassa pääomatuloa suurituloiset, jotka eivät maksa kunnallisveroa, mutta jos valtio tulisi esh-menojen maksajaksi, hekin osallistuisivat yhteisiin menoihin.

Mielenkiintoinen havainto Eksoten tilastoista on se, että vanhusten suhteellinen osuus kunnan väestöstä vähentää esh-meno-osuutta.

On turha kuvitella, että koko maan tasolla noin 7 miljardin lasku tulisi rahoitetuksi valtion pohjattomasta arkusta.

Kuntien valtionosuuksia säätäen tämä rahoitus voisi olla aika neutraalisti toteuttavissa. Esh-menojen siirtäminen valtion piikkiin toteuttaisi hallitusohjelman kirjauksen, että uudistus tehdään hallitusti ja vaiheistaen.

Jollei jotain ala tapahtua kuntia kaatuu kriisikuntamenettelyn kautta kuin heinää.

Iikko B. Voipio (kok.), Taipalsaari

Kommentoidut