Lukijalta: Eksote saisi säästöjä tehostamalla hankintaosaamista ja lisäämällä palvelusetelien käyttöä

Eksote on aloittanut selvitystyön yhdeksän miljoonan euron säästöjen löytämiseen. Tähän liittyen on käynnistetty yt-neuvottelut mutta myös kokonaisvaltainen toimintakulttuurin tarkastelu. Yksi tarkasteltava osa-alue, jota ei pidä sivuuttaa, ovat hankinnat.

Eksoten toimintakulut olivat 2018 noin 515 miljoonaa euroa, joista henkilökulut 260 miljoonaa. Palvelujen ostoihin käytettiin likimain sama summa. Vaikkakin osa hankinnoista kohdistuu pakollisiin ostoihin yliopistosairaalalta, on muiden hankintojen osuus erittäin merkittävä.

Eksoten yhdeksän miljoonan euron säästötavoite edellyttää jokaisen kiven ja kannon kääntämistä!

Hankinnat kohdistuvat moneen eri tahoon. Nyt on oikea aika tehostaa osaamista ja tarkastella avoimesti ja kriittisesti olemassa olevia ostokäytäntöjä. Hyviä kysymyksiä ovat, perustuvatko hankinnat suunniteltuun strategiaan, onko niitä valmistellessa huomioitu niiden aluetaloudellinen vaikutus, perustuvatko palvelujen tuottamistavat kustannustehokkaimpaan ja eniten vaikuttavuutta tuovaan tapaan tuottaa palveluita sekä kuinka hankintaprosessit toteutetaan.

Viimeiset vuodet Eksote on lisännyt omaa palveluntuotantoa ja sitä kautta henkilöstöään. Samat palvelut olisivat tarjolla valmiiksi koulutetulla henkilöstöllä yksityispuolella paikallisten yritysten toimesta. Eksote on muun muassa palkannut julkisista toimijoista eniten fysioterapeutteja viimeisen viiden vuoden aikana. Terapeutit ovat nuoria, vastavalmistuneita. Palveluja on suunnattu ikääntyville kotiin tuotettavina palveluina. Samaan aikaan yksityissektorilla on useita yrityksiä, missä on koulutettu terapeutteja ikääntyneiden fysioterapiaan pitkillä koulutuksilla.

Toinen selvittelyä vaativa asia on palveluseteleiden käyttö. Eksotessa on yhdeksän erilaista seteliä käytössä, mutta käyttö on minimaalista. Etelä-Karjalassa on noin 150 palveluseteliyritystä tarjoten palveluita kotihoidosta hammashoitoon, palveluasumiseen, lapsiperheiden ja tilapäiseen kotiapuun. Ylipäätään onko Eksotella mitään tietoa millaisia vaikutuksia käyttöönotetuilla palveluseteleillä on ollut Eksoten talouteen ja kuinka niitä voitaisiin mahdollisimman tehokkaasti hyödyntää vaikkapa kotihoidossa?

Lappeenranta on tavoitteellisesti panostanut yrittäjyysmyönteisyyteen ja hankintaosaamiseen. ”Hankinnat Etelä-Karjalassa haltuun” -hanke asiaan vihkiytyneen vetäjän toimesta on saanut ihmeitä aikaan. Vuoden aikana on järjestetty 17 markkinavuoropuhelua, joissa on ollut reilu 300 osallistujaa. Tarjouksiin on saatu keskimäärin seitsemän tarjousta per pyyntö, kun aiemmin ongelmana on ollut tarjousten vähäisyys. Yhtenä konkreettisena tuloksena voidaan mainita 150 000 euron säästö, kun kilpailutus toteutettiin uutta toimintamallia vuoropuheluineen käyttäen. Kaupungille koituneen taloudellisen hyödyn lisäksi paikallinen toimija voitti.

Eksoten yhdeksän miljoonan euron säästötavoite edellyttää jokaisen kiven ja kannon kääntämistä! Ei unohdeta hankintojen osuutta näissä talkoissa. Toimintatapojen muutos voi parhaimmillaan mahdollistaa suuretkin säästöt.

Helena Puolakka, kaupunginhallituksen jäsen (kok.), Lappeenranta