Lukijat: Henkilökohtainen budjetointi mahdollistaa palveluiden valitsemisen

Henkilökohtaisen budjetoinnin kokeiluja on käynnissä eri puolilla Suomea. Myös Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) asiakkailla on mahdollisuus tähän palvelumuotoon.

Eksote ja Saimaan ammattikorkeakoulu ovat mukana Avain kansalaisuuteen -hankkeessa, jonka asiakkaita voivat olla lapsiperhepalvelujen, jälkihuollon, aikuissosiaalityön ja vammaispalvelujen asiakkaat.

Vaaditaan asenteen muuttumista suhteessa julkisen rahan käyttöön.

Toimintamallissa palvelut räätälöidään yksilöllisesti huomioiden asiakkaan tarpeet. Asiakas ja työntekijä suunnittelevat yhdessä, millaiset palvelut hänelle sopisivat. Yhdessä sovitaan myös tavoite. Se, millä tavoin lopputulokseen päästään, ei ole suunnittelussa tärkeintä. Yhteinen suunnittelu on pohjana uudenlaisen palvelun hakemiselle.

Henkilökohtainen budjetti voidaan aloittaa uusille asiakkaille sekä silloin, jos huomataan, etteivät asiakkaan nykyiset palvelut ole jostain syystä hänelle sopivia ja asiakas tarvitsisi jotain sellaista, mitä kunnalla ei ole ollut perinteisessä palveluvalikossaan.

Asiakkaat ovat valinneet luovalla tavalla tarpeisiinsa vastaavaa tukea ja palveluja. Usein ne ovat olleet arkea ja jaksamista helpottavia asioita.

Hankkeessa mukana olevat asiakkaat ovat muun muassa vaihtaneet perhetyön elämäntapavalmennukseen tai omaishoidon vapaita lastenhoitoapuun. Asiakkaat ovat valinneet myös tukea kotiin, esimerkiksi hierontaa, lumitöitä, siivousta tai tukihenkilön apua. Myös liikunta- ja hyvinvointipalveluja on käytetty esimerkiksi harrastustoimintaan tai lomaan. Lisäksi asiakkaat ovat käyttäneet budjettiaan helpottamaan arjen toimintaa hankkimalla kodin välineistöä tai käyttäneet kauppakassi- tai talonmiespalveluja.

Toimintamallin kuningasajatus on, että hyvinvointia voi lisätä muullakin tavalla kuin niin sanottujen perinteisten julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden avulla. Vaaditaan asenteen muuttumista suhteessa julkisen rahan käyttöön. Mikäli ihmisen hyvinvointi ei lisäänny perinteisten palvelujen avulla, voisimmeko laajentaa näkemystämme koskemaan muitakin hyvinvointipalveluja? Onko hyväksyttävämpää hukata yhteiskunnan varoja palveluihin, jolla kansalaisen tilanne ei parane kuin käyttää niitä esimerkiksi harrastustoimintaan tai muihin hyvinvointipalveluihin?

Hankkeessa jo mukana olleiden asiakkaiden kokemukset ovat olleet pääosin positiivisia. Asiakkaat maksavat palveluista maksusitoumuksella. Heillä ei ole mahdollisuutta käyttää budjettiaan ihan mihin tahansa, vaan hyväksytyille valinnoille löytyy lainsäädännöstä oikeutus ja tutkimuksista perusteluja vaikutuksista. Heidän perusteltuja toivomuksiaan kuunnellaan ja valintojen vaikutuksia arvioidaan. Toimintamallissa keskeistä on, että asiakkaaseen luotetaan ja hänellä on enemmän vastuuta palveluiden laadusta kuin perinteisessä toimintamallissa.

Vaihtoehtoinen palvelu maksaa kunnalle suurin piirtein saman verran. Miksei siis annettaisi asiakkaalle mahdollisuutta valita?

Katja Kylliäinen, TtM, Lehtori, Saimaan ammattikorkeakoulu

Mirja Saikko, projektikoordinaattori, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri

Luetuimmat