Lukijalta: Hallitukset siirsivät AMK-opiskelijat etäopetukseen

Ammattikorkeakoulujen lähiopetuksen määrä ja opetuksen laatu ovat herättäneet keskustelua viime aikoina. Ammattikorkeakoulut ovat keskeisessä roolissa tulevaisuuden osaajien kouluttajina. Ne tuottavat esimerkiksi yli 80% sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutetuista osaajista. Siksi keskustelu opetuksen laadusta ja lähiopetuksen määrästä onkin äärimmäisen akuutti.

Ammattikorkeakoulujen syyttäminen lähiopetuksen vähenemisestä ja opetuksen laadun heikkenemisestä on kuitenkin turhaa niin kauan, kun niihin ei olla valmiita panostamaan. Ratkaisut opetuksen laatuun ja koulutuksen kehittämiseen eivät ole pelkästään korkeakoulujen käsissä, vaan katse tulee suunnata Suomen hallituksen suuntaan.

Kahdella edellisellä hallituskaudella ammattikorkeiden rahoitusta on leikattu yli 25%, ja nykyisenkin hallituksen panostukset ovat lähinnä kosmeettisia. Ei ole mikään ihme, että ammattikorkeakoulut joutuvat karsimaan perustehtävästään, eli opetuksesta, kun resursseja on neljäsosa vähemmän kuin vielä kymmenen vuotta sitten. Myös meillä LAB-ammattikorkeakoulussa koulutusleikkaukset näkyvät opiskelijoiden ja henkilöstön jokapäiväisessä arjessa.

LABissa korostetaan työn tekemistä. Aloilla, joilla tekemisen taito on akuuttia, lähiopetusta ei voi vähentää ilman koulutuksen laadun heikkenemistä. Yritysyhteistyöllä on merkitystä, jotta opiskelijat pääsevät harjoitteluihin keräämään työkokemusta sekä tarvittavia käsillä tekemisen taitoja. Harjoitteluiden ja projektien teettäminen autenttisessa työympäristössä on ratkaisu lähiopetuksen vähentämiseen.

Koulutusleikkaukset ja niiden lieveilmiöt heijastuvat suoraan Suomen tulevaisuuteen. Sairaanhoitajaksi tai muotoilijaksi ei opi pelkillä etäluennoilla. Kansanedustajat voivat omalla äänellään edesauttaa maakunnan osaamisen kehittymistä.

Onni Kuparinen,

hallituksen puheenjohtaja

Opiskelijakunta KOE