Lukijalta: Imatran ja Lappeenrannan välinen yhteistyö on myös koko maakunnan etu

Etelä-Karjalan väkiluku on vähentynyt vuodesta 2010 noin neljätuhatta henkeä. Syntyvyys vuonna 2018 tulee olemaan yli 100 lasta vähemmän kuin vuosi aiemmin. Maakuntamme ei tällä hetkellä ole kasvukeskus. Ainoastaan Lappeenrannan väkiluku on hieman lisääntynyt, mutta sekin hidastuvalla käyrällä.

Meillä on toistaiseksi erinomaisessa kunnossa olevat rakenteet. Vahva metsäteollisuus, yliopisto, ammattikorkeakoulu ja Pietarin läheisyys tekevät alueestamme kokoamme merkittävämmän Suomen näkökulmasta. Liikenneyhteydet ovat parantuneet ja myös arjen peruspalvelut ovat melko hyvässä kunnossa haasteista huolimatta. Saimaan hyödyntäminen tulevaisuudessa tarjoaa monia mahdollisuuksia.

Alueellisesti olemme olleet liian riitaisaa väkeä.

Nopeiden muutosten myötä mikään ei silti ole enää itsestäänselvyys alueellamme. Teollisuus tarvitsee ammattitaitoista työvoimaa, korkeakoulutuksen voimavaroja yhdistetään, ja kilpailu resursseista kasvaa alueiden välillä. LUT:n rehtori Juha-Matti Saksa toivoi Etelä-Saimaan mielipidekirjoituksessa (27.8.) yritysten toimintaedellytysten parantamisen ja työpaikkojen luomisen olevan alueen kaikkien toimijoiden jatkuvana tehtävänä. Tämä on mielestäni kaiken ydin. Kuihtuvalle alueelle muutokset ovat uhka, kehittyvälle mahdollisuus. Meidän on hyödynnettävä pienen maakunnan ketteryyttä ja kohdennettava voimavarat oikein.

Alueellisesti olemme olleet liian riitaisaa väkeä. Ongelmien ratkaisua ei helpota maakunnalliset ”hajoita ja hallitse”- tyyppiset poliittiset pelit. Julkinen keskustelu Eksoten alijäämistä ja sote-keskussuunnitelmista on tästä surullisin viime aikojen esimerkki. Yhteinen maakunnan etu unohtui, vaikka kustannukset ja veronmaksajat ovat samoja joka organisaatiossa. Pitäisikö jokaisen ottaa vastuuta omista ongelmistaan ja keskittyä yhdessä ratkaisemaan niitä väittelyn ja syyttelyn sijaan?

Positiivisena asiana on mainittava, että Lappeenrannan ja Imatran kaupungit ovat tehneet viime aikoina erinomaista yhteistyötä. Olen itsekin nähnyt oman roolini kautta, että Imatran johtavat poliitikot ja viranhaltijat ovat erittäin yhteistyökykyisiä. Keskinäinen kilpailu on jätetty taakse ja näkemys yhteisistä tavoitteista on samalla kirkastunut.

Lappeenrannan ja Imatran väkiluku on tällä hetkellä noin 77,5 prosenttiakoko Etelä-Karjalan asukkaista. Tulevien vuosien väestönkehitys ja mahdolliset kuntaliitokset nostavat luvun nopeasti yli 80:n. Kaupunkien välinen yhteistyö on myös koko maakunnan etu. Keskustelun onkin nopeasti siirryttävä joka tasolla ratkaisuihin, joilla Etelä-Karjala nostetaan yhdessä kasvavien maakuntien kärkeen.

Jyri Hänninen, Lappeenrannan kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja (kok.)

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet

Luetuimmat